Menestystä innovaatioilla -seminaarissa 24.10.2025 Jere Nevalainen esitteli Kansalaisaloitteen yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta Hollannin mallin pohjalta.
Siinä missä Hollannissa yksityiskeksijöiden patenttien määrä on kasvanut yli 1 700 prosenttia vuodesta 1994, Suomessa määrä on laskenut 43 prosenttia. Samalla yksittäisen keksijän osuus kaikista patenteista on pudonnut 40 prosentista seitsemään prosenttiin.
Aloite pyrkii palauttamaan mahdollisuuden keksiä myös ilman yritystaustaa.
Se ehdottaa muun muassa innovaatioapurahaa alkuvaiheen tukeen työskentelytukea toimeentulon turvaksi neuvontaverkostoa suojaamiseen ja kaupallistamiseen kevyttä patenttia idean nopeaan suojaamiseen
Kun keksijä saa mahdollisuuden, siitä hyötyy koko Suomi.
Suomeen esitetään uutta valtakunnallista ideoiden kehitys- ja rahoitusmallia, jonka tavoitteena on muuttaa suuri määrä varhaisia keksintöideoita harvoiksi, mutta vaikuttaviksi kaupallisiksi innovaatioiksi. Malli perustuu portaittaiseen etenemiseen, jossa ideat arvioidaan ja tuetaan systemaattisesti alusta pilotointiin asti.
Lähtökohtana on matalan kynnyksen idean arviointi, jota seuraavat asiantuntijapohjainen karsinta, uutuustutkimus, suojaus, kehitystyö ja lopulta pilotointi yhteistyökumppaneiden kanssa. Malli on jatkokehitetty suomalainen versio kansainvälisesti tunnetuista käytännöistä, ja se keskittyy erityisesti suojattaviin, patentoitaviin keksintöihin.
Arvioiden mukaan vuosittain noin 3 000 ideaa voisi tulla mallin piiriin. Näistä portaittainen karsinta johtaisi 3–8 kaupallisesti merkittävään innovaatioon, joilla olisi kansantaloudellista vaikutusta. Mallin vuosittainen rahoitustarve olisi arviolta 6–10 miljoonaa euroa.
– Kyse on hyvin pienestä julkisesta panostuksesta suhteessa mahdollisiin tuottoihin. Jo kahdeksan onnistunutta innovaatiota voisi tarkoittaa noin 80 miljoonan euron talousvaikutusta Suomeen, mallin valmistelussa mukana olleet kansalaisaloitteen jäsenet toteavat.
Keskeinen ero nykytilanteeseen on varhaisen vaiheen tuki. Mallissa keksijää ei pakoteta perustamaan yritystä liian aikaisin eikä luopumaan oikeuksistaan. Lisäksi painotetaan taloudellista työrauhaa: lupaavissa vaiheissa keksijälle mahdollistetaan kohtuullinen työskentelyapuraha, jotta kehitystyö ei pysähdy toimeentulon puutteeseen.
Mallissa korostuu myös valtakunnallisesti tasalaatuinen asiantuntijatyö. Hajanaisten ja alueellisesti vaihtelevien palveluiden sijaan tavoitteena on ammattimainen, keskitetty asiantuntijatiimi, joka palvelee useita hankkeita rinnakkain.
Rahoitus voitaisiin kytkeä osaksi nykyistä innovaatiopolitiikkaa, esimerkiksi Business Finlandin kokonaisuutta. Malli toimisi samalla esivaiheena laajemmalle yksityiselle ja julkiselle rahoitukselle, kun lupaavimmat hankkeet etenevät.
Ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, että Suomi tarvitsee nykyistä enemmän rohkeita, mutta hallitusti toteutettuja kokeiluja, joissa epäonnistuminen ei ole stigma, mutta onnistumiselle luodaan todelliset edellytykset.
Järjestämme aiheesta webinaarin ma 9.2.2026 klo 19-20. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ennakkokysymykset webinaariin marika.viherlaiho@gmail.com
Tässä Leitziger Oy:n podcastin jaksossa ääneen pääsee keksijä ja kehittäjä Jere Nevalainen, joka avaa käytännönläheisesti, mitä keksiminen todella on ja miksi kaikki alkaa uteliaisuudesta. Hän puhuu siitä, miten parhaat ideat syntyvät usein silloin, kun ei yritä väkisin keksiä mitään. Kun mieli saa vaeltaa ja alitajunta tekee työnsä, oivallukset voivat tulla kuin itsestään, usein arkisten havaintojen tai sattumien kautta.
Nevalainen kertoo myös, miten ideasta siirrytään prototyyppiin ja käytäntöön. Hän kuvaa konkreettisesti, kuinka 3D-tulostus ja nopea kokeileminen mahdollistavat sen, että keksintöä voi kehittää pala kerrallaan. Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella heti. Tärkeintä on saada jotain näkyväksi, kokeilla ja oppia seuraavaa vaihetta varten. Tämä “rakentamalla oppiminen” on Jeren mukaan se, missä todellinen kehitys tapahtuu.
Kolmas teema on ihmiset keksijän ympärillä. Nevalainen painottaa, että kukaan ei keksi tyhjiössä: tarvitaan mentoreita, keskustelua ja rohkeutta pyytää apua. Hän puhuu avoimesti myös rahoituksen ja tiimityön merkityksestä. Yksin tekeminen voi olla uuvuttavaa, mutta yhdessä ideat kasvavat ja jalostuvat nopeammin.
Tämä jakso on inspiroiva muistutus siitä, että keksiminen ei ole vain tekniikkaa, vaan myös asennetta ja ajattelutapaa. Uteliaisuus, läsnäolo ja kyky tehdä pieniä kokeiluja voivat johtaa suuriin oivalluksiin – ja ehkä seuraava niistä on juuri sinun.
Siinä missä Hollannissa yksityiskeksijöiden patenttien määrä on kasvanut yli 1 700 prosenttia vuodesta 1994, Suomessa määrä on laskenut 43 prosenttia. Samalla yksittäisen keksijän osuus kaikista patenteista on pudonnut 40 prosentista seitsemään prosenttiin.
innovaatioapurahaa alkuvaiheen tukeen
työskentelytukea toimeentulon turvaksi
neuvontaverkostoa suojaamiseen ja kaupallistamiseen
kevyttä patenttia idean nopeaan suojaamiseen