Kansalaisaloite

  • Puhe: Arvoisa yleisö, hyvä eduskunnan väki,

    TekijäMarika Viherlaiho

    Tänään me seisomme tässä Eduskuntatalon portailla, koska meillä on yhteinen huoli, mutta myös yhteinen toivo. Suomea, kuten koko Eurooppaa, varjostaa taantuma. Työttömyys kasvaa, kasvu sakkaa ja huoli tulevasta painaa monen mieltä. Mutta yksi asia ei ole hävinnyt mihinkään:
    suomalaisten kyky keksiä.

    Meidän vahvuutemme on aina ollut kyky nähdä mahdollisuus siellä, missä muut eivät vielä näe mitään. Se kyky syntyy keittiönpöydillä, autotallien työpisteissä, kahvipöytien keskusteluissa ja hiljaisina iltoina, kun joku miettii: “Tämän voisi tehdä paremmin.”

    Mutta samalla kun patentteja haetaan enemmän kuin koskaan, yksittäisen suomalaisen keksijän mahdollisuudet ovat kaventuneet. Yksityiskeksijöiden osuus patenteista on pudonnut neljästäkymmenestä  prosentista seitsemään. Se tarkoittaa yhtä asiaa: potentiaalia jää käyttämättä. Ja juuri nyt meillä ei ole varaa hukata yhtäkään hyvää ideaa. Siksi olemme tehneet kansalaisaloitteen. Aloitteen, joka palauttaa mahdollisuuden keksiä ei vain yrityksille, ei vain isoille toimijoille, vaan jokaiselle suomalaiselle.

    Aloitteen ydin on yksinkertainen: Kun keksijä saa mahdollisuuden, siitä hyötyy koko Suomi.

    • Innovaatioapuraha antaa alkusysäyksen ilman pakkoa perustaa yritystä.
    • Työskentelytuki mahdollistaa sen, ettei idean kehittäminen ole vain harvojen etuoikeus.
    • Neuvontaverkosto auttaa suojaamaan ja kaupallistamaan ideat, jotta ne eivät jää laatikoihin pölyttymään.
    • Arviointielin varmistaa, että tuki menee oikeille ihmisille.

    Tämä ei ole kustannus, tämä on investointi.


    Alankomaiden valtion ja sen innovaatiopolitiikan toimijoiden tuotekehityspanostusten tuotto oli kaksinkertainen tai jopa kolminkertainen ja he onnistuivat nostamaan myönnettyjen patenttien määrän yli 1700 prosenttia vuosien 1994 ja 2023 välisenä aikana. Suomi kulki samaan aikaan toiseen suuntaan. Mutta suunnan voi aina muuttaa.

    Taantumasta ei nousta vain säästämällä, taantumasta noustaan luomalla uutta. Työttömyyttä ei korjata paperilla, vaan mahdollistamalla ihmisille tekemistä, rakentamista ja kehittämistä.
    Kun yksi keksijä onnistuu, se työllistää ensin itsensä, usein myös lähipiirinsä ja parhaimmillaan kokonaisen toimialan.

    Tämä aloite ei sido Suomea menneisyyteen, se avaa oven tulevaisuuteen. Se palauttaa oikeuden hyödyntää oma idea. Oikeuden osallistua. Oikeuden rakentaa tätä maata omalla osaamisellaan. Meillä ei ole pulaa luovuudesta. Meillä on ollut pulaa mahdollisuuksista. Tämä aloite korjaa sen.

    Siksi pyydämme: tule mukaan, allekirjoita ja jaa eteenpäin. Kerro, että suomalaiset ideat ansaitsevat tukea, erityisesti nyt, kun Suomi etsii uutta suuntaa. Yhdessä voimme rakentaa maan, jossa innovaatio ei ole vain suurten yritysten etuoikeus, vaan osa jokaisen ihmisen mahdollisuutta osallistua Suomen tulevaisuuteen.

    Oikeus oman idean hyödyntämiseen on jokaisen ihmisoikeus! 

  • Kuka tahansa voi olla keksijä, mutta millainen ihminen hän on?

    TekijäMarika Viherlaiho

    Kun puhumme keksijöistä, moni meistä näkee mielessään Pelle Pelottoman, hieman höpsön ja jatkuvasti laitteitaan räpläävän hahmon. Todellisuus on kuitenkin paljon monipuolisempi ja usein myös arkisempi.

    Keksijä ei ole ammattinimike, eikä hän ole sidottu sukupuoleen, ikään, koulutukseen tai työuraan. Hän voi olla insinööri, mutta aivan yhtä hyvin työtön, opiskelija, hoitovapaalla oleva vanhempi, lähihoitaja, eläkeläinen tai kuka tahansa, joka kohtaa arjessa ongelman ja haluaa ratkaista sen.

    Jos keksijä ei siis ole stereotyyppinen nero tai tekninen velho, millainen hän on? Millainen on keksijän luonne, psyyke ja mielenmaisema?

    Sisäinen levottomuus, joka ei tyydy ensimmäiseen vastaukseen

    Moni keksijä kertoo saman tarinan. Jokin asia heidän ympäristössään tökki, ja siitä syntyi levoton ajatus. Miksi tämän pitää olla näin hankalaa? Miksei tätä voi tehdä paremmin?

    Keksijän mielenmaisemassa on aina pieni häiriötila hyvällä tavalla. Hän ei pysty olemaan miettimättä vaihtoehtoja. Hän huomaa epäkohdat, joita muut eivät enää edes näe.

    Syvä ja loputon uteliaisuus

    Keksijä on kiinnostunut siitä, miten asiat toimivat ja ehkä vielä enemmän siitä, miten ne voisivat toimia. Uteliaisuus ei ole vain teknistä pohdintaa, vaan elämän ihmettelyä. Kysymysten esittämistä. Sellaistenkin ovien avaamista, joita ei oltu tarkoitettu avattaviksi, vain jotta voisi kurkata sisään.

    Kyky kestää epävarmuutta ja epäonnistumisia

    Keksiminen ei ole suora tie. Se on täynnä sivupolkuja, umpikujaa ja puolivalmiita oivalluksia. Moni keksijä on oppinut suhtautumaan epäonnistumisiin osana matkaa ja jopa tarpeellisena vaiheena. Epäonnistuminen ei tarkoita, että idea olisi huono. Se kertoo, että oppimista on tapahtunut.

    Yllättävä empaattisuus

    Monien keksintöjen taustalla on halu helpottaa elämää, joko omaa tai jonkun toisen. Harva keksijä lähtee liikkeelle ajatuksesta, että hän haluaa tienata miljoonia. Useammin motiivina on vilpitön halu ratkaista ongelma, joka vaivaa.

    Keksijä katsoo maailmaa ihmisen näkökulmasta ja miettii, miten arjesta voisi tehdä sujuvampaa.

    Tapa nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät esteitä

    Keksijän ajattelu on joustavaa ja mielikuvituksellista. Hän näkee ohi nykyhetken ja osaa kuvitella maailman, jota ei vielä ole. Tämä kyky yhdistyy käytännönläheiseen ratkaisuhaluun, joka vie ideat eteenpäin.

    Sen sijaan että hän jäisi kiinni siihen, mitä puuttuu, keksijä miettii, mitä voisi olla.

    Sitkeys, joka kantaa pitkänkin matkan

    Keksinnön matka ideasta valmiiksi tuotteeksi on usein pitkä ja täynnä vaiheita, jotka vaativat aikaa, dokumentointia, sparrausta ja rohkeutta. Keksijän sisällä on pieni mutta vahva ääni, joka sanoo, että minä pystyn tähän. Se kantaa läpi vastoinkäymisten ja vie idean seuraavaan vaiheeseen.

    Keksijän tärkein ominaisuus on usko siihen, että minäkin voin keksiä

    Keksijän luonne ei ole yhden ihmisen muotokuva. Se on monenlaisten piirteiden kokonaisuus. Uteliaisuutta, sinnikkyyttä, empatiaa ja halua yrittää. Piirteitä, jotka voivat löytyä kenestä tahansa.

    Keksijyys ei ole suljettu kerho. Se ei katso titteliä eikä koulutusta. Se syntyy tarpeesta ja innosta.

    Jos olet joskus miettinyt, miten jonkin voisi tehdä paremmin, olet jo ottanut ensimmäisen askeleen keksijyyden polulla.

    Kuka tahansa voi olla keksijä. Ehkä sinäkin.

  • Innovaattorit ansaitsevat ministeriön, joka kuulee heitä

    TekijäMarika Viherlaiho

    Suomi tunnetaan koulutuksen ja teknologian maana. Meillä on ollut taito nostaa pienistäkin keksinnöistä maailmanluokan innovaatioita. Silti tämän päivän yksityiset keksijät kokevat usein jäävänsä yksin. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva keksintötoiminta ei ole useista pyynnöistä huolimatta saanut aikaan parannuksia keksijöiden asemaan. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri keksijöiden työ on monen uuden yrityksen ja menestystarinan lähtökohta.

    Yksityisten keksijöiden arki on vaikeaa: rahoitusta on hankala saada, neuvoja on tarjolla pirstaleisesti ja viranomaispolut tuntuvat monimutkaisilta. Moni luova idea jää pöytälaatikkoon, koska tekijä uupuu paperisotaan ennen kuin pääsee kunnolla alkuun. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulma painottaa ennen kaikkea kaupallistamista ja taloudellisia mittareita. Vaikka se on tärkeää, se ei yksin riitä tukemaan innovaatioprosessia, joka on monivaiheinen ja usein arvaamaton.

    Siksi on noussut esiin ajatus, pitäisikö innovaatiotoiminta siirtää kulttuuriministeriön alle. Ajatus voi kuulostaa radikaalilta, mutta tarkemmin katsottuna se ei ole lainkaan kaukaa haettu. Kulttuurin ja tieteen kentillä ymmärretään, mitä luova työ vaatii: aikaa, vapautta kokeilla ja epäonnistua sekä arvostusta, joka ei perustu vain taloudellisiin tuloksiin. Tämä näkökulma on juuri se, mitä yksityiset keksijät kaipaavat.

    Kun innovaatiota tarkastellaan pelkkänä talouden osana, sen arvo kaventuu. Todellisuudessa jokainen suuri keksintö on syntynyt luovuudesta ja rohkeudesta ajatella toisin. Innovaattori on lähempänä taiteilijaa kuin pörssiyhtiön toimitusjohtajaa. Taiteilijoille on olemassa apurahoja, residenssejä ja tukiverkostoja. Miksei myös yksityisille keksijöille voisi tarjota samanlaista tukea? Kulttuuriministeriön alla tämä olisi luontevaa.

    Ministeriöiden väliset rajat eivät saisi estää sitä, että innovaattorit saavat tarvitsemansa tuen. Jos nykyinen järjestelmä ei kuuntele yksityisiä keksijöitä, meidän on uskallettava etsiä uusia ratkaisuja. On aika nähdä keksijät paitsi talouden, myös kulttuurin ja luovan työn toimijoina. He rakentavat yhteiskuntaa samalla tavalla kuin taiteilijat, kirjailijat ja muusikot – luoden jotakin, mitä ei aiemmin ole ollut.

    Suomella ei ole varaa menettää lahjakkaita keksijöitä välinpitämättömyyden vuoksi. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa hallinnon rakenteita niin, että yksityisille keksijöille annetaan ministeriö, joka todella kuuntelee ja arvostaa heidän työtään.

    Ajatuksen äiti:
    Maila Hakala, keksintötoiminnan uranuurtaja, Quin Finland ry 

    Erkki Puumalainen, Suomen Luova Talous ry

    Yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta Hollannin mallin mukaisesti -kansalaisaloitteen perustajajäsenet https://www.ideatalous.fi

  • Tarvitsemme työn tekemiseen uusia innovaatioita

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Moni meistä keksii monenlaisia uusia ideoita, mutta tuleeko monikaan ajatelleeksi, että kaikki uudet ideat ovat pieniä keksintöjä? Elämämme muuttuu koko ajan, uusia ideoita ja keksintöjä tarvitaan elämämme helpottamiseksi. Yksi tärkeä kohde, mihin uusia ideoita tarvittaisiin, on työn tekeminen. Nyt aivan kuin vaivihkaa olemme siirtyneet  kuntouttavaan työtoimintaan, mutta ihmiset eivät saa siitä kunnon korvausta.

    Olenpa kuullut, että kuntouttavasta työtoiminnasta on saanut jopa sairaslomaa mielenterveydellisistä syistä, silloin on jossain jotain ja pahasti pielessä. Mihin tämä johtaa? Nyt olisi kullanarvoiset innovaatiot,  ideat ja keksinnöt todella tarpeen! Ei ole oikein tarjota näille ihmisille ainoaksi avuksi mieltä stimuloivia psyykelääkkeitä ja jättää heitä sairasloman turvin lääkittynä koteihinsa, jos kuntouttava työtoimintakaan ei anna sitä mielekkyyttä elämään, jota he elämäänsä etsivät.

    He tarvitsevat työtä, josta he voisivat  kokea merkityksellisyyttä ja iloa. Nämä monesti lahjakkaat ja taiteelliset ihmiset on pakotettu tekemään jotain sellaista kuntouttavaa työtä, mikä ei vie näitä ihmisiä elämässään eteenpäin. Miksi näiden ihmisten luova, taiteellinen ja rikas mielikuvitus tuhotaan lääkkeillä, jolloin ihmiset turtuvat ja jäävät yhä enemmän yksin koteihinsa. Me tiedämme mielenterveysongelmien koko ajan yhä lisääntyvän.

    Ongelman ydin ei ole näissä ihmisissä, vaan kankeassa ja varsin joustamattomassa järjestelmässämme. Järjestelmä joka unohtaa nämä kaukonäköiset ja eteenpäin katsovat ihmiset, ihmiset , joilla olisi mahdollisuus luoda uudenlaisia työpaikkoja näköalattomaan, ahdasmieliseen ja pysähtyneeseen työn tekemisen politiikkaan.

    Me tarvitsemme sirkustaiteilijoita, taidemaalareita, käsityöläisiä, kirjailijoita, musiikin tekijöitä, suutareita, ompelijoita, ihmisiä, jotka nauttivat työstä ja sen tekemisestä. Mutta ennen kaikkea me tarvitsemme keksijöitä, uuden elämäntavan  luojia. Lyhyesti sanottuna,  me tarvitsemme aineetonta, hyvää tekevää työn ja sen tekemisen kulttuuria. 

    Birgitta Wulf
    Eläkkeellä oleva mielenterveyshoitaja
    Roskisnallehahmon luoja

  • Oivallus – kaiken alku

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Oivallus. Isolla O:lla. Se ei ole pelkkä idea, vaan hetki, jolloin jokin muuttuu. Kun aivot ja sydän yhdistyvät, syntyy jotain uutta – jotain, mitä ei voi pakottaa, tilata tai ulkoistaa. Oivallus on inhimillinen. Se on yksilön sisäinen kipinä, joka sytyttää muutoksen.

    Yritykset, yhteisöt ja tiimit voivat kehittää oivallusta eteenpäin. Ne voivat jalostaa, testata, toteuttaa ja skaalata. Mutta ne eivät voi synnyttää sitä. Oivallus syntyy ihmisessä – usein hiljaisuudessa, joskus kaaoksessa, mutta aina jossain syvällä.

    Mistä Oivallus syntyy?

    • Aivoista, kun logiikka kohtaa intuition.
    • Sydämestä, kun merkitys ylittää pelkän toiminnan.
    • Kokemuksesta, kun vanha tieto saa uuden muodon.
    • Rohkeudesta, kun uskaltaa ajatella toisin.

    Oivallus ei ole tietoinen prosessi – se on alku prosessille ja juuri siksi se on niin arvokas.

    Mitä tapahtuu Oivalluksen jälkeen?

    Kun Oivallus on syntynyt, se tarvitsee ympäristön kasvaakseen. Tarvitaan kuuntelua, kokeilua ja kehittämistä. Tarvitaan yhteisö, joka ei tukahduta vaan tukee. Tarvitaan tietysti myös alkuvaiheen rahoitusta, joka tällä hetkellä puuttuu. Yritykset ja yhteisöt voivat olla mahdollistajia, mutta niille pitää visioida kuinka Oivallus muuttaa tulevaisuutta. Olemme menosa kohti ideataloutta!

    Siksi meidän pitää luoda tilaa Oivalluksille. Antaa ihmisille lupa ajatella, tuntea ja yhdistää ne käytäntöön.

    Miksi tämä on tärkeää?

    Koska maailma muuttuu Oivallus kerrallaan. Jokainen suuri innovaatio, taideteos, ratkaisu tai liike on alkanut yhdestä ihmisestä, yhdestä hetkestä, yhdestä Oivalluksesta.

    Me uskomme Oivalluksen voimaan. Siksi emme etsi vain ideoita – vaan myös ihmisiä, jotka uskaltavat oivaltaa. Oivaltaminen tuottaa myös mielihyvää – myös oivalluksen eteenpäin vienti, vaikka se voi tuntua joskus tuskaiseltakin. Siis Oivallus isolla O:lla.

    Luo mahdollisuus viedä Oivalluksia eteenpäin

    Allekirjoita kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769

  • Suomi tarvitsee rohkeutta uskoa taas yksittäisiin keksijöihin

    TekijäMarika Viherlaiho


    Tilastot kertovat sen, mitä moni keksijä jo tietää. Suomessa tehdään nyt vähemmän patentteja kuin kolmeenkymmeneen vuoteen. Ja vain kahdeksan prosenttia niistä on yksityisten ihmisten jättämiä.

    Silti juuri yksittäiset keksijät ovat niitä, jotka rakentavat tulevaisuutta. He kehittävät ratkaisuja ilman varmuutta ja usein ilman palkkaa, vain uskonsa varassa.

    Podcastissa äänessä on keksijä Jere Nevalainen, yksi kansalaisaloitteen Yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta Hollannin mallin mukaisesti perustajista. Hän puhuu siitä, miksi Suomeen tarvitaan uusi malli, jossa keksijät saavat tukea jo idean syntyvaiheessa.

    Suomi on liian pieni maa menettämään luovuutensa.
    👉 ideatalous.fi

    Podcast löytyy osoitteesta: https://drive.google.com/file/d/1FodMbuYlWtDs7z2dI49O6heBdQVT0KcX/view

  • Menesty innovaatioilla -seminaari

    TekijäMarika Viherlaiho

    Kutsu kaikille iästä, sukupuolesta ja asemasta riippumatta

    YK:n päivänä pe. 24.10.2024 klo 12:00-16:00, Tekniikan Museo, Viikintie 1, Helsinki


    Seminaari pyrkii lisäämään tietoisuutta keksintökulttuuristamme sekä keksijöiden
    erityislahjakkuuden merkityksestä. ”Oikeus Oman idean hyödyntämiseen on jokaisen ihmisoikeus”


    ALUSTAVA OHJELMA
    klo 12:00 Keksijänaisten näyttelyn avajaiset – näyttelyyn tutustumista


    klo 12:30 Seminaarin avaus/ Helsingin kaupungin tai museon edustaja


    Roolimallit herättävät naiset keksimään, QUIN-Suomi/Eija Pessinen


    Kuulokojekoru, Deaf Metal / keksijä Jenni Ahtiainen


    Keksijöiden hyödyt osuuskunnasta, osuuskunta Trekeksi / Ilkka Niiranen


    Kansainvälisen keksijäpalkinnon merkitys, Fatec Oy / Betonikuningatar Aino
    Heikkinen, GWIIN voittaja 2024


    Yhteiskunnallisen Commuapp polku yritykseksi, Communapp / perustaja Karoliina
    Kauhanen


    Kansalaisaloite: Suomeen Hollannin mallin mukainen tuki yksityiskeksijöille/ keksijä
    Jere Nevalainen


    BIOTAUKO klo 14:00-14:15

    Eestiläisten keksijänaisten näyttämö / Viivi Jokk & Anne-Mari Rannamäe


    Naiset patentinhakijoina – muutosta vai ei? PRH / Neuvontainsinööri Arja Lipponen


    Innovaattorin sopimusriskit ja oikeushaasteet, Suomalaisten Keksijöiden
    Tukiyhdistys / Timo Heikkinen


    Ajatushautomo Suulan tavoitteet, QUIN-Suomi ry / perustaja Maila Hakala


    Poikkeuksellinen keksijyys ja tunnetun ylittäminen / Saila Seppo, DI, kemian tohtori,
    UV-titaanin keksijä – haastattelijana taiteen tohtori, intuition tutkija Asta Raami


    klo 15:50 Lopetussanat (Tekniikan museon näyttelyyn voi tutustua kello 17:00 asti)

    Lisätietoa: https://www.quinfinland.com/

  • Ideatalous on uuden ajattelutapamme elinehto

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Olemme jo pitkään huomanneet työttömyyslukujemme nousevan, sillä yksinkertaisesti työpaikkoja ei kaikille riitä. Meillä on kuitenkin  ihmisiä joilla on luovia keinoja  monenlaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

    Sellainen idea on itsellänikin, mutta nykyinen kapea-alaisesti katsova työlainsäädäntömme kaikkine byrokraattisine velvoitteineen ei anna tarpeeksi tilaa luovalle ja innovatiiviselle toiminnalle ja ajattelulle.

    Hollannissa on kehitelty malli, jossa jokaisen keksijän on mahdollista saada valtion rahaa ideansa kehittämiseen ja edistämiseen. Suomeenkin tarvitsisimme ehdottomasti tällaisen mallin, sillä niin monella meistä on ideoita siitä, miten voisimme lisätä yhteistä hyvinvointiamme. 

    Me tarvitsemme ehdottomasti uudenlaista ajattelua esimerkiksi taiteen, kulttuurin  ja musiikin edistämiseksi.  On myös huomioitava, että meillä on paljon keksijänaisia, joiden kehittämiä innovaatioita ja keksintöjä ei arvosteta tarpeeksi.

    Me kaikki tiedämme ja näemme maailman muuttuvan silmiemme edessä  yhä kiihtyvällä tahdilla. Meidän on muutettava nykyistä tapaamme elää, kokea ja nähdä asioita. Me tarvitsemme yhä lisääntyvässä määrin elävää  kulttuuria ja henkistä  hyvinvointia.

    Meidän on aika siirtyä teollisesta tietoyhteiskunnasta innovatiivisen ja aineettoman talouden aikakauteen. Tavarat, joita olemme ympärillemme luoneet, eivät enää tuo sitä lohtua, iloa ja hyvää mieltä, joita kulttuuri ja taide meille tarjoavat.

    Meillä on mahdollisuus ja myös oikeus elää henkisesti monin tavoin rikkaampaa elämää kuin me nyt elämme. Eläköön idearikas talous ja ihmisten kokonaisvaltainen  hyvinvointi!

    Ehkä me uskaltaisimme tehdä tänne lapsiakin, jos meillä olisi mahdollisuus kokea enemmän elämäniloa ympärillämme. Ideataloudesta, keksijyydestä ja sen toiminnasta on tehty myös kansalaisaloite, jonka toivon jokaisen lukevan ja allekirjoittavan. 

    Birgitta Wulf

    Sosiaalisen innovaation kehittäjä –  Roskisnallehahmon luoja

  • Keksijä jäi yksin: Suomalainen järjestelmä ei tue ideanikkareita ilman y-tunnusta

    TekijäMarika Viherlaiho

    Keksijä Andrerei Miachin on kehittänyt vuosien aikana useita innovaatioita, jotka voisivat edistää kestävää kehitystä ja sujuvoittaa arkea. Hän on keksinyt esimerkiksi siirrettävän pienkasvihuoneen ja Loskatossut, jotka helpottavat ostoskärryjen työntämistä loskassa. Myös ponttonipohjainen lautta eli anfibialus, joka voi kuljettaa auton rannalta veteen ja saarelle sekä veden- tai tasangon pinnalla matalalla lentävä kuljetus- ja matkustuslautta ovat vain osa hänen ideoistaan. Silti Miachin on kohdannut Suomessa esteitä, jotka ovat estäneet häntä viemästä keksintöjään eteenpäin.

    – “Y-tunnuksettomana, tavallisena yksityisenä keksijänä on tosi vaikea olla, kun käytännössä pakotetaan perustamaan yritys”, Miachin kuvailee. Vaikka hänellä on ollut toimiva yritys, tukijärjestelmä ei ole vastannut yksittäisen keksijän tarpeisiin.

    Miachinin mukaan Business Finlandin ja ELY-keskusten kaltaiset tahot ovat ohjanneet hänet byrokraattiseen polkuun, jossa rahoitusta saa vain, jos keksijä toimii yrityksen kautta. Patentointi- ja prototyyppikustannukset ovat kuitenkin liian korkeita yksityishenkilölle, joka ei saa muuta tukea tai ohjausta.

    – “Ne ei ymmärrä sitä keksijän näkökulmaa ja tarpeita – tarjoaa vain byrokratiaa ja välinpitämättömyyttä”, hän sanoo.

    Miachinin tarina on henkilökohtainen, mutta se kuvastaa laajempaa ilmiötä. Hän kokee, että Suomi on siirtynyt kauas 1990-luvun hengestä, jolloin Nokia ja keskisuuret yritykset toivat innovaatioita maailmalle. Keksijät olivat silloin yhteiskunnallisesti arvostettuja. Nyt yksittäinen kehittäjä jää yksin.

    – “Mä uhrasin koko mun elämän ja kaikki mun varat saadakseni mahdollisuuden jatkaa elämää Suomessa. Lopulta se johti siihen, että viimeiset neljä vuotta olen elänyt köyhyyden rajalla.”

    Byrokratian lisäksi Miachin kertoo kokeneensa epäoikeudenmukaista kohtelua maahanmuuttoviranomaisilta, mikä lisäsi henkistä kuormaa ja turvattomuutta. Silti hän ei ole menettänyt uskoaan keksimiseen.

    – “Keksintö on Jumalan lahja”, hän sanoo. Keksiminen on hänelle paitsi intohimo, myös keino yhdistää kulttuureja ja tiedonaloja. Monikielisestä kodista lähtöisin oleva Miachin uskoo, että laaja maailmankuva antaa mahdollisuuden nähdä toisin kuin valtavirta.

    Haastattelussa Miachin esittää myös ratkaisun: uusi, luottamuksellinen “keksijöiden klubi”, jossa ideat voidaan kehittää yhdessä herrasmiesten salassapitosopimuksella ilman pelkoa hyväksikäytöstä. Hän toivoo Suomeen myös perustuloa, joka mahdollistaisi luovan työn tekemisen ilman jatkuvaa taloudellista epävarmuutta.

    Miachinin kertomus avaa inhimillisen näkökulman innovaatiojärjestelmän ongelmiin ja herättää kysymyksen: kuinka monta potentiaalista keksintöä jää Suomessa syntymättä, koska keksijöiden ääntä ei kuulla?

    Taustatietoa:
    Andrerei Miachin on koulutukseltaan ulkomaankaupan ekonomisti ja toiminut aiemmin muun muassa Turun pääkonsulaatissa. Suomessa hän on kehittänyt useita ympäristöystävällisiä ja arkea helpottavia innovaatioita.

  • ”Suomi teki selväksi, ettei täällä ole tilaa minulle” – keksijä Jere Nevalainen jättää kotimaansa järjestelmän murskattua unelman

    TekijäMarika Viherlaiho

    Kolme prototyyppiä, useita tunnustuksia – mutta ei tukea. Keksijä Jere Nevalainen kertoo, miksi hän ei enää aio innovoida Suomessa. Nyt hänen kaltaistensa tukemiseksi valmistellaan myös kansalaisaloitetta.

    Keksijä Jere Nevalainen on kehittänyt vuosien aikana kolme Carrier-ant-prototyyppiä, joka on robottimainen “kantaja”, jolla kuljetetaan kuormia, tekniikkaa ja sensorilaitteita kenttäoloissa. Se on saanut tunnustusta muun muassa Innovation Summit Helsingissä (2018) ja Maanpuolustuskorkeakoululta (2023) – mutta ei koskaan konkreettista tukea suomalaiselta järjestelmältä. Nyt Nevalainen on jättänyt Suomen lopullisesti ja vie kehitystyönsä ulkomaille.

    “Olen tehnyt kaikkeni oikein: opiskellut, työskennellyt, keksinyt, kehittänyt, ollut rehellinen, tehnyt työtä ilman tukea. Ja palkinnoksi saan velkoja, uhkauksia ja toimeentulon eväyksiä.”

    Nevalainen keskeytti sähköinsinöörin opinnot, kun koulutus- ja toimeentulotuki evättiin. Yrityksen perustaminenkaan ei tuonut helpotusta – prototyypin kehitystyö keskeytyi ja hän päätyi ruokajonoon. Lopulta ystävä kutsui hänet Yhdysvaltoihin, missä hän sai ensimmäistä kertaa konkreettista vastakaikua viranomaisilta ja jatkoi kehitystyötään niukoissa oloissa.

    “Pelkästään alkuvuoden aikana sain enemmän konkreettista edistystä kuin koko keksijäurani aikana Suomessa yhteensä.”

    Nevalaisen mukaan suomalainen tukijärjestelmä ei tunnusta yksittäistä keksijää ilman y-tunnusta tai tiimiä. Hän ei ole ainoa. Tämän rakenteellisen ongelman korjaamiseksi on nyt tekeillä kansalaisaloite, jonka tavoitteena on luoda rahoitusmalli y-tunnuksettomille keksijöille – ennen kuin heidät pakotetaan perustamaan yritys keskeneräisen idean varaan.

    “Jos haluat rakentaa valmiiksi ennen jakamista, sinut eristetään. Suomessa et kuulu minnekään, jos kehität yksin.”

    Tilanne kärjistyi, kun Kela päätti periä Nevalaiselta takaisin yli 13 800 euroa toimeentulotukea vedoten perintöosuuteen, joka ei ole hänen käytettävissään. Samalla hänen toimeentulonsa on romahtanut, ja hän elää kodittomana.

    “Tämä maa ei halua yksittäisiä keksijöitä. Se haluaa siistejä CV-rivejä, valmiiksi muotoiltuja innovaatioita – ei todellista, epävarmuudesta ja puutteesta ponnistavaa kehitystyötä.”

    Nevalainen ei enää aio innovoida Suomessa.

    “Kaiken muun – innovaatiot, kehitystyön, tulevaisuuden – teen muualla.”

  • Keksijät ovat Suomen alihyödynnetty voimavara

    TekijäMarika Viherlaiho

    Suomi tunnetaan koulutuksesta, teknologiasta ja älykkäistä ihmisistä, mutta jostain syystä emme osaa tukea yksittäisiä keksijöitä. Tällä hetkellä tuki yksityiselle keksijälle on täysin riittämätöntä Suomessa. Kun henkilö keksii ratkaisun arjen tai yhteiskunnan ongelmaan, tukea on saatavilla lähinnä, jos hän perustaa yrityksen. Tämä on suuri menetys Suomelle, sillä parhaat ideat eivät aina synny startupeissa tai laboratorioissa. Ne voivat syntyä autotallissa tai keittiönpöydän ääressä.

    Alankomaat on meitä askeleen edellä. Siellä yksityisten keksijöiden rooli innovaatioekosysteemissä on tunnistettu ja tunnustettu. Valtio avaa ovia keksijöille yrittäjyyden, neuvonnan ja verokannustimien kautta. Esimerkiksi WBSO-verohyvitys (Wet Bevordering Speur- en Ontwikkelingswerk) kannustaa tekniseen tuotekehitykseen ilman, että keksijän tarvitsee luopua omistuksesta. Toinen esimerkki on SBIR-ohjelma (Small Business Innovation Research), jossa valtio kilpailuttaa pk-yrityksiltä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, mikä luo mahdollisuuksia myös yksittäiselle keksijälle toiminimellä.

    Ratkaisevaa on, että Alankomaissa tarjotaan käytännön apua idean kaupallistamiseen. Keksijät voivat saada sparrausta, mentorointia ja jopa innovaatioseteleitä, joilla voi ostaa asiantuntemusta. Keksiminen ei jää yksin puurtamiseksi, vaan verkostot tukevat siirtymistä ideasta tuotteeksi. Tämä on juuri se kohta, jossa Suomessa kompuroidaan. Y-tunnuksettomien keksijöiden tukipolitiikka loppuu ennen kuin markkinoille päästään.

    Lisäksi Alankomaissa kulttuurinen ilmapiiri on kannustava. Kansallista keksijäpäivää vietetään, ja keksimistä pidetään kunniallisena kansalaistaitona. Meilläkin pitäisi viestiä, että luova ongelmanratkaisu kuuluu kaikille – ei vain diplomi-insinööreille tai kasvuyrittäjille.

    Jos haluamme vahvistaa Suomen innovaatiopotentiaalia, meidän on rakennettava matalan kynnyksen tukipolku yksittäisille keksijöille. Tämä voisi tarkoittaa verotukea kehitystyöhön, neuvojaverkostoa, mikroapurahoja prototyyppeihin tai kevyitä innovaatioseteleitä. Myös työttomän on voitava olla keksijä ja innovaattori menettämättä etuuksiaan. Hyviä malleja on jo olemassa, mutta nyt tarvitaan tahtoa ja rohkeutta.

    9.9.2025 julkaistaan kansalaisaloite suomalaisen innovaatiorahoituksen uudistamiseksi. Se ansaitsee tulla kuulluksi.

    Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi

    Jere Nevalainen, keksijä

    Jorma Leitzinger, IPR-asiantuntija

    Seppo Weckman, Helsingin Keksijät HEKE ry

    Marika Viherlaiho, viestinnän ammattilainen

  • Innovaatioita tuotetaan kapealla sektorilla

    TekijäMarika Viherlaiho

    Suomen kansantalous ei ole kasvanut liki 20 vuoteen. Innovaatiot ovat kasvattaneet muiden muassa Viron ja Ruotsin kansantaloutta. Suomessa ei juurikaan ole syntynyt laadullisesti ja määrällisesti riittävän hyviä innovaatioita.

    Innovaatio lähtee aina luovasta ideasta. Henkilölle tulee ajatus tehdä jotain toisin. Jos innovaatio on tutkitusti täysin uusi, kyseessä on keksintö, joka voidaan suojata. Suojatulla keksinnöllä on varsin merkittävä kilpailuetu suojausta hyödyntävälle yritykselle. Kuitenkin usein unohdetaan keksinnön merkitys yhteiskunnalle. Hyvällä suojauksella liiketoiminta ja työpaikat voidaan pitää varmemmin Suomessa.

    Kuinka näitä timantti-ideoita löydetään? Koska lähtökohtana on henkilön oivallus, pitää mahdollistaa, että henkilö voi saada arvion idean liiketoimintakelpoisuudesta. Tällä hetkellä idean saanut ei saa mistään apua ellei ole yrittäjä. Suomen aikuisväestö jakautuu karkeasti seuraavasti:

    Työntekijöitä noin 50 prosenttia, eläkeläisiä 34 prosenttia, yrittäjiä seitsemän prosenttia ja opiskelijoita kuusi prosenttia sekä muita kolme prosenttia. Kaikilla näillä henkilöillä on mahdollisuus luoda yksi tai useampia ideoita. Ainoastaan työntekijöillä on esteitä viedä itse ajatustaan eteenpäin. Työsuhdekeksintölaki velvoittaa ensin keskustelemaan työnantajansa kanssa.

    Kun yhdistää edellä mainittuja asioita loogisesti yhteen nykyiseen tehottomaan käytäntöön, syntyy visio:

    Timantti-ideat todennäköisesti löytyvät hyvällä seulonnalla, johon on luotu mahdollisimman kevyet prosessit. Eri väestöryhmillä on omia vahvuuksia. Tässä tärkeimpiä. Työntekijät tuntevat nykyisin käytössä olevat tekniikat ja menetelmät. Työntekijät ovat usein kiinnostuneet myös muista kuin omasta alasta. Eläkeläiset ovat hyvin merkittävä ryhmä, koska heillä on vankka kokemus ja usein tullut matkan varrella ajatuksia, kuinka jotain voisi tehdä paremmin ja helpommin tai jotain aivan uutta. Heillä on usein myös varallisuutta ja aikaa viedä ideoitaan eteenpäin, jos sille luodaan mahdollisuus. Usealla yrittäjällä on jo oma innovaatio, jota pitäisi kevyellä tavalla viedä eteenpäin. Opiskelijoiden vahvuudet ovat oppimistilanteet ja -ympäristö, joissa tutustuvat heille uuteen tietoon, jota tulevat hyödyntämään. Heillä on odotuksia, joita kohden kehittävät uraansa.

    Yhteistä kaikille vahvuuksille on saada apua mahdollisimman pian, kun idea on hyvin jäsennelty. Idea on saatava arvioitavaksi ja hyväksi todetuille pitää saada hyvä uutuustutkimus. Uutuustutkimuksen tekeminen on ensimmäinen vaihe, johon moni keksijä tarvitsee taloudellista tukea. Hyvä uutuustutkimus myös vähentää keksijän turhaa jatkokehitystyötä, jos keksinnölle on olemassa esteitä. Jos keksintö on uusi ja sille on olemassa liiketaloudellinen tilaus, pitää luoda seuraava kevyt avustusporras ja kehityksen seuranta. Vision vahvuuksia on, että näin päästään heti alkuvaiheessa seuraamaan suomalaisten innovaatioiden teknistä ja liiketoiminnallista tasoa sekä luomaan keksinnöille toimivia tiimejä, jotka auttavat saavuttamaan kannattavan liiketoiminnan.

    Vision ydin on riskilainoitus. Se on laina, joka maksetaan takaisin, vain jos idea johtaa kannattavaan liiketoimintaan. Monet tuntevat innovaatiosetelin, joka oli 5000 euron avustus yrityksille. Sillä yritys pystyi kehittään oman liiketoiminnan innovaatiota.  Se lopetettiin tämän vuoden alussa, koska ei saavutettu asetettuja tavoitteita. Toisin sanoen innovaatiot eivät yhteissummaltaan olleet riittävän laadukkaita. Tuen piiriin kuului vain yrittäjät, joita on koko väestöstä vain noin seitsemän prosenttia. Hyödyntämättä jäi lähes kaikki (93%) muut luovuuslähteet.  

    Riskilainaan perustuvassa mallissa 5000 eurolla voitaisiin rahoittaa jopa 50 uutuustutkimusta. Usein uutuustutkimuksessa huomataan heti esteitä, joten tämä mahdollistaa näin hyvän kertoimen.

    Riskilainan vahvuus on, että avustukseen varattu raha riittää paremmin, kun ainakin osa siitä palautuu kiertoon. Vertailukohdaksi voidaan ottaa starttiraha, jota myönnetään alkaville yrittäjille. Nyt on ollut uutisia, että monella paikkakunnalla varattu raha on jo loppumassa tältä vuodelta. Riskilainajärjestelmällä tässäkin raha riittäisi paremmin.

    Seppo Weckman, Helsingin keksijät HEKE ry

  • Hyvät ideat jäävät pöytälaatikkoon – yksityiset keksijät kaipaavat apurahaa työnsä tueksi

    TekijäMarika Viherlaiho

    Suomessa syntyy jatkuvasti luovia ja käytännöllisiä keksintöjä, mutta moni niistä ei koskaan päädy markkinoille. Yrittäjä ja autoinsinööri Vesa Tiainen tietää, miten raskasta yksityisen keksijän polku ideasta tuotteeksi voi olla. Hän on kehittänyt useita teknisiä ratkaisuja ja tuotteita, mutta törmännyt yhä uudelleen samoihin esteisiin: rahoituksen puutteeseen, patentoinnin kalleuteen ja kaupallistamisen vaikeuteen.

    – Prototyyppejä pystyn rakentamaan omalla osaamisella ja verkostojen avulla, mutta kaupallistaminen vaatii aina enemmän rahaa ja tiimin. Ilman niitä hyväkin tuote jää helposti pöytälaatikkoon, Tiainen sanoo.

    Hän kertoo esimerkin pölykapselista, jonka kiinnitysmekanismin hän oli suunnitellut itse. Kun idea esiteltiin messuilla, vuoden päästä markkinoilla oli jo ulkomainen kopio. Patenttisuojaan ei ollut varaa, ja mallisuoja ei riittänyt turvaksi. Sama kohtalo uhkaa monia muitakin keksintöjä: ideat kopioidaan nopeasti ulkomaille, jos suojausta ei ole.

    Keksintöjen suojaaminen on yksityiselle keksijälle kallista. Pelkkä patenttihakemus maksaa tuhansia euroja, ja asiantuntija-apu nostaa kustannukset helposti yli kymmenentuhannen. Siihen päälle tulevat prototyyppien valmistus ja testaus, joita vaaditaan useampi kierros. Yksinyrittäjän varat eivät riitä, eikä lainaa ole helppo saada, jos yrityksen liikevaihto on vielä pieni.

    Rahoituksen lisäksi ongelmana on markkinointi. Tiainen kuvaa, kuinka hän yritti vuosia saada patentoitua tuotettaan jälleenmyyjien valikoimiin tuloksetta. Kun resursseja ei ole myyntiin eikä markkinointiin, hyväkin innovaatio jää tuntemattomaksi. Sijoittajia olisi helpompi innostaa, jos ympärillä olisi osaava tiimi, mutta yksityinen keksijä joutuu usein toimimaan yksin.

    – Idealla ei ole mitään arvoa, jos sen ympärille ei löydy kumppaneita ja osaamista. Silloin kehitystyö jää helposti vain kalliiksi harrastukseksi, Tiainen toteaa.

    Hänen mukaansa suuryritykset saavat valtiolta tukea miljoonia, kun taas pienyrittäjille ja keksijöille tarjotaan lähinnä lainoja, usein henkilökohtaisella vastuulla. Lisäksi tukien hakeminen on raskasta byrokratiaa, jossa itse tuotteen laatu jää toissijaiseksi asiaksi. Päätökset ja maksatukset voivat viivästyä kuukausia tai jopa vuosia, mikä on liian pitkään yksinyrittäjän näkökulmasta.

    Näistä kokemuksista kumpuaa tarve uudelle ratkaisulle. Nyt on jätetty kansalaisaloite yksityisten keksijöiden rahoitusmallin uudistamisesta. Aloitteen tavoitteena on tarjota keksijöille samanlainen mahdollisuus keskittyä luovaan ja kehittävään työhön kuin taiteilijoille apurahajärjestelmällä. Työskentelyapuraha mahdollistaisi sen, että keksijä voisi jatkaa kehitystyötään, suojata ideansa ja edetä ideasta tuotteeksi ilman, että toimeentulo romahtaa.

    – Kyse ei ole vain yksittäisen keksijän toimeentulosta. Jos keksinnöt saadaan markkinoille, ne luovat uusia työpaikkoja ja vahvistavat Suomen taloutta (Tämä tapahtuu oli se myynti miten pientä tahansa). Mutta jos yksityinen keksijä ei saa edes ensimmäistä askelta otettua, iso potentiaali jää hyödyntämättä, Tiainen muistuttaa. Tiaisen omissa seuraavan sukupolven vanteiden liikevaihtolaskelmissa summat nousevat jopa miljardeihin euroihin.

    Kansalaisaloitteen tekijöiden mukaan yksityiset keksijät ovat valtava, vielä hyödyntämätön voimavara. Suomessa on paljon teknistä osaamista, mutta ilman riittävää tukea moni idea kuihtuu alkuunsa. Työskentelyapuraha voisi olla ratkaiseva keino muuttaa kallis harrastus menestyksekkääksi liiketoiminnaksi.

    Aloite on luettavissa ja allekirjoitettavissa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769

  • Kansalaisaloite yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta – Hollannin mallin mukaisesti

    Tekijäadmin

    Allekirjoita linkillä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769

    Uusi kansalaisaloite: Suomeen Hollannin mallin mukainen tuki yksityiskeksijöille

    • Innovaatioapurahan, joka myönnetään yksityiskeksijöille ilman yritys- tai sijoitusvaatimuksia.
    • Henkilökohtaisen työskentelyapurahan, joka turvaa toimeentulon keksinnön kehittämisen aikana.
    • Maksuttomat valtakunnalliset neuvontapalvelut, jotka tukevat immateriaalioikeuksien suojaamista.
    • Kevyen määräaikaisen rekisteröintipatentin, joka helpottaa keksintöjen nopeaa suojaamista.
    • Riippumattoman arviointielimen, joka varmistaa tukien oikean kohdentamisen ja estää väärinkäytökset.

    Alankomaissa jopa neljännes kansallisista patenteista on yksityishenkilöiden jättämiä – osin juuri siksi, että siellä käytössä oleva tukimalli mahdollistaa keksinnön kehittämisen ilman yrityksen perustamisvelvoitetta. Suomessa tilanne on päinvastainen: nykyiset tukimuodot, kuten Business Finland ja ELY-keskukset, vaativat usein yritysmuotoa ja ulkopuolista rahoitusta jo kehityksen alkuvaiheessa.

    Aloitteen tekijöiden mukaan uudistus kasvattaisi innovaatioiden määrää, vahvistaisi alueellista elinvoimaa ja loisi uusia yrityksiä sekä työpaikkoja. Samalla se antaisi mahdollisuuden myös pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville keksijöille osallistua innovaatiotoimintaan.

    – Suomi tarvitsee järjestelmän, joka tukee yksityisten keksijöiden luovuutta ja rohkeutta. Hollannin mallin kaltainen ratkaisu toisi meille lisää innovaatioita, vientiä ja työpaikkoja, aloitteen taustaryhmässä vaikuttava Jere Nevalainen toteaa.

    Allekirjoita kansalaisaloite ja tue suomalaisia keksijöitä

    Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769.