Kaikki ovat kuulleet tai lukeneet: ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi”.
Ideataloudessa alussa on henkilö, idea – mutta puuttuu hyviä työkaluja.
Se on aina henkilö joka saa idean – yritykset ja organisaatiot voivat viedä sitä eteenpäin.

Ideatalous

Ideatalous-termin käyttö on ainakin toistakymmentä vuotta vanhaa. Sen alkuperä ei ole tiedossa. Termiä käyttivät muun muassa Timo Kivi-Koskinen, joka oli jäänyt eläkkeelle PRH:n pääjohtajan virasta, sekä Arto Lahti, joka toimi tuolloin Kauppakorkeakoulun professorina. Google-haun mukaan myös tutkija Johannes Kananen käytti Ideatalous-termiä kirjassaan ”Hyvinvointivaltion jälleensyntymä” vuonna 2015. Termillä pyrittiin herättelemään päättäjiä pohtimaan tulevaisuutta.

Otteita kirjasta:

  • ”Sijoitustalouden rinnalle pitäisi luoda uusi ideatalous, jossa jokaisella olisi mahdollisuus muuttaa yritysideansa toimiviksi yrityksiksi tai voittoa jakamattomiksi sosiaalisiksi yrityksiksi.”
  • ”Voisimme laajentaa yrittäjyyttä. Kaikilla ihmisillä on kyky ideoida taloudellista toimintaa. Kun talous saadaan kuntoon, rahaa riittäisi myös palveluihin ja tulonsiirtoihin”,
  • ”Valtion pitäisi perustaa yrittäjärahastoja, jotka myöntäisivät pääomalainoja yrityksille. Jos yritys menestyisi, se maksaisi lainansa takaisin.”
Markkinointisuppiloa vastaa ideataloudesaa ideasuppilo, jota voi kutsua myös Timanttisuppiloksi.

Olemme menossa kohti ideataloutta – jatkuvaa uudistumista
✦ Varmistetaan tulevaisuus – nuoret tarvitsevat siihen mahdollisuuden
✦ Eläkeläisillä on kokemusta – hyödynnetään sekin
✦ Kaikki mukaan nuorista eläkeläisiin kasvattamaan Suomen kansantaloutta ja hyvinvointia

#ideatalous #ideasuppilo #Timanttisuppilo


Ideat voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: korkean teknologian ideoihin ja jokapäiväisiin ideoihin. Korkean teknologian ideat vaativat yleensä huomattavaa pääomasijoitusta. Arkiset palvelut ja laitteet puolestaan edustavat matalamman teknologian ideoita, joihin kuitenkin yhä useammin liittyy mm. älytekniikkaa. Tietotekniikan hyödyntäminen on usein käyttäjälähtöistä. Käytännön ideat voidaan tuoda nopeammin markkinoille kuin korkean teknologian ideat, jos niille luodaan siihen edellytykset.

Korkea teknologia ja matala teknologia eivät sulje toisiaan pois – molempia tarvitaan

Meille jokaiselle syntyy ajatuksia palveluita ja kulutustuotteita käyttäessämme. Jokin näistä ideoista voisi kasvaa innovaatioksi.

Hollanissa on annettu mahdolisuus ideoiden eteenpäin viemiseeen. Se on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi järjestelmäksi. Yritämme samaa Suomessa: Kansalaisaloite yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta – Hollannin mallin mukaisesti. Allekirjoita aloite:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769

Ruisleipä on yksi kaikkien tuntema innovaatio. Ei ole tietoa kuka keksi laittaa siihen reiän ja säilyttää vartaissa. Suomessa rukiin viljely alkoi viimeistään 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset arkeologiset löydöt on tehty Paimiosta.

IDEA + KEHITYS + KÄYTETTÄVYYS+ MUOTOILU + EKOLOGISUUS + KESTÄVYYS + KORJATTAVUUS + SUOJAUS

Hyvä esimerkki tästä on vuodelta 1950, jolloin kekseliäs nuori maanviljelijä Karl-Erik Andersson sai idean helpottaa äitinsä taloustöitä. Niinpä hän perusti perheensä tilan lähelle kone- ja tuotantotehtaan, ASKOn, josta kasvoi maailmanluokan yritys. Tehdas sijaitsee samalla paikalla Ruotsissa vielä tänäkin päivänä.

Lue koko tarina

Vuonna 1950 kekseliäs nuori maanviljelijä Karl-Erik Andersson ryhtyi suunnittelemaan täysin uudenlaista pesukonetta äidilleen. Hän halusi koneen heijastavan luontoa kohtaan tuntemaansa arvostusta, ja käyttävän mahdollisimman vähän vettä ja energiaa. Koneen puhdistustehon ja käytettävyyden piti olla myös priimaa – ja sen tuli sekä lämmittää vesi että lingota. Kestävyyden takaamiseksi siihen suunniteltiin myös uusi hieno rumpu ruostumattomasta teräksestä. Nuori maanviljelijä rakensi suunnittelemansa innovatiivisen pesukoneen, joka ylitti pedanttisen äidin tiukat vaatimukset. Tulokset olivat niin hämmästyttävän hyvät, että nuorukainen päätti jakaa keksintönsä muiden kanssa. Niinpä hän perusti maailmanluokan kone- ja tuotantotehtaan perheen tilan lähelle, jossa se sijaitsee vielä tänäkin päivänä.

Nykyään ASKO on kansainvälinen tuotemerkki, jonka valikoimaan sisältyvät tehokkaat pesukoneet, kuivausrummut, astianpesukoneet ja muut keittiön kodinkoneet. ASKO-kodinkoneet huolehtivat hohtavasta puhtaudesta käyttämällä vain murto-osan siitä vedestä, sähköstä ja pesuainemäärästä, jonka kodinkoneet yleensä vaativat. Kaikki komponentit valmistetaan teräksestä muovin sijasta aina, kun se vain on mahdollista.

Tuotteemme edustavat skandinaavista laatua ja ympäristöarvoja, aivan kuten Karl-Erik Andersson aikanaan ajatteli. Lyhyesti sanottuna ASKO:n laitteet ovat markkinoiden tehokkaimpia, ympäristöystävällisimpiä ja kestävimpiä. Ne on valmistettu ihmisille – kuten nuoren maanviljelijän viisaalle äidille – jotka arvostavat kestävyyttä, turvallisuutta, erinomaista suorituskykyä ja pohjoismaista designia.

IKEA ON OIKEASTAAN IDEOIDEN TAVARATALO

MILLOIN SUOMALAISET PUUSEPÄT LUOVAT ”FINKEAN” – BRÄNDIN VINKEÄSTÄ SISUSTAMISESTA ???

Yhdellä henkilöllä, Ingvar Kamprad, syntyi idea ja visio: ”Tehdään designista demokraattista: laadukkaita, toimivia huonekaluja kohtuulliseen hintaan kaikille.”. Vuonna 1953 IKEA otti käyttöön litteät pakkaukset ja itse koottavat huonekalut, mikä mullisti huonekalukuljetukset ja laski kustannuksia.

Esimerkki loogisesta ajattelusta: Ingvar Kamprad huomasi, että myymälässä oli vähinten väkeä lounasaikaan. Niinpä hän perusti tavarataloon ravintolan.

ChatGPT.n tiivistys Ikean ideoista

IKEA:n menestyksen ideat:

Luoda uutta asiakkaille

  • Uusia tuotteita ja palveluja vanhoja säilyttäen.
  • Yhdistää saatavuus (logistiikka ja halpa hinta) ja elämys (inspiraatiot kotisisustukseen).

Koottavuus (flat-pack)

  • Huonekalut suunnitellaan niin, että ne voidaan pakata litteiksi pakkauksiksi → säästää kuljetuskuluissa ja varastoinnissa.
  • Asiakas kokoaa tuotteen itse → säästää työvoimakustannuksia.

Muotoilu (Scandinavian design)

  • Selkeä, minimalistinen ja ajaton estetiikka, joka vetoaa laajaan asiakaskuntaan.
  • Muotoilu on “riittävän hyvä”, mutta samalla standardoitu ja helposti toistettava.

Raaka-aineiden säästö ja tehokkuus

  • Käytetään materiaaleja kustannustehokkaasti (lastulevy, MDF, pinnoitetut puukomponentit).
  • Suunnittelu lähtee usein siitä, miten hukkaa voi vähentää.

Massatuotanto ja logistiikka

  • Sama tuote myydään globaaleilla markkinoilla valtavina volyymeina.
  • Tehokas toimitusketju ja keskitetty tuotanto → kustannukset alas.

Kokemus ja brändi

  • IKEA-myymälä on kokonainen “elämys” (esillepanot, ravintolat, reitti).
  • Brändi, joka tunnetaan lähes kaikkialla maailmalla.

Suomi – Ruotsi – USA: patenttivertailu kulutustuotteissa

Lähteet:
Suomi ja Ruotsi → WIPO + EPO
Kansalliset hakemusmäärät → WIPO IP Statistics
USA → USPTO + WIPO
Teknologiasektorit → EPO:n Statistics & Trends Centre

Tässä vertaillaan Suomen, Ruotsin ja USA:n patenttiaktiivisuutta kuudessa kulutustuotekategoriassa: kulutuselektroniikka, kodinkoneet, urheilu- ja vapaa-ajan tuotteet, lasten tuotteet, hygienia- ja hyvinvointituotteet sekä keittiö- ja ruokailutuotteet.

Kyse ei ole virallisista patenttiluokista, vaan kuluttajatuotteiden ryhmittelystä teknologiakategorioiden (IPC/CPC) pohjalta. Vertailu on suuntaa-antava ja perustuu kansainvälisiin tilastoihin.

Kulutustuoteet ovat alue, johon myös käyttäjät voivat huomata parannuksia – jopa suojattavia parannuksia.
Anna mahdollisuus heille ja allekirjoita kansalaisaloite:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769

1. Kulutuselektroniikka

Sisältö: Älypuhelimet, kuulokkeet, kamerat, sensorit. Globaalisti erittäin suuri patenttivolyymi (esim. Samsung, Apple, Sony).

MaaPatenttiaktiivisuusHuomioita
USAErittäin korkeaApple, Google ja muut suuret toimijat; USA on yksi maailman merkittävimmistä kulutuselektroniikan patenttimarkkinoista.
RuotsiKeskitasoEricsson vahva telekommunikaatiossa, signaalinkäsittelyssä ja sensoreissa, mutta vähemmän kuluttajabrändejä.
SuomiMatalaNokian jälkeinen kulutuselektroniikan patentointi on supistunut; yksittäisiä sensoriteknologiaan ja laiteintegraatioon liittyviä patentteja.

2. Kodinkoneet

Sisältö: Pyykinpesukoneet, jääkaapit, liesi- ja pienkoneet. Patenteissa korostuvat energiatehokkuus, automaatio ja käyttömukavuus.

MaaPatenttiaktiivisuusHuomioita
USAErittäin korkeaWhirlpool, GE Appliances ja muut suuret valmistajat; paljon energiatehokkuuteen ja älyohjaukseen liittyviä patentteja.
RuotsiKorkeaElectrolux on yksi Euroopan suurimmista kodinkonepatentoijista, erityisesti energiatehokkuudessa ja ergonomiassa.
SuomiMatalaEi suuria kodinkonevalmistajia; yksittäisiä ratkaisuja energiatehokkuuteen ja ohjaustekniikkaan liittyen.

3. Urheilu- ja vapaa-ajan tuotteet

Sisältö: Polkupyörät, urheiluvälineet, outdoor-varusteet, älyvaatteet. Kasvava alue erityisesti sensoriteknologian ja mittausratkaisujen ansiosta.

MaaPatenttiaktiivisuusHuomioita
USAKorkeaMonia polkupyörä-, urheilu- ja älyvaatevalmistajia; vahva sensorien ja datan hyödyntäminen tuotteissa.
RuotsiKorkeaThule, POC, Haglöfs ja muut outdoor-brändit; paljon turvallisuus-, ergonomia- ja materiaaliratkaisuja.
SuomiKeskitasoSuunto ja Polar edustavat vahvaa urheiluelektroniikkaa ja mittausteknologiaa; niche-tyyppistä patentointia.

4. Lasten tuotteet

Sisältö: Turvaistuimet, rattaat, lelut ja muut lasten arkeen liittyvät tuotteet. Turvallisuusstandardit ohjaavat innovointia ja patentointia.

MaaPatenttiaktiivisuusHuomioita
USAKorkeaLaaja markkina turvaistuimille, ratkaisuille ja leluille; turvallisuus- ja käyttömukavuusinnovaatiot keskiössä.
RuotsiKorkeaBabyBjörn, Emmaljunga, Axkid ja muut toimijat; vahva profiili turvallisuus- ja ergonomiapatenteissa.
SuomiMatalaPienempi markkina; yksittäisiä tuotekohtaisia patentoituja ratkaisuja.

5. Hygienia- ja hyvinvointituotteet

Sisältö: Partakoneet, hammasharjat, kosmetiikkalaitteet ja muut henkilökohtaiseen hygieniaan ja hyvinvointiin liittyvät laitteet. Suuri osa patenteista on muotoilu- ja käyttökokemuspainotteisia.

MaaPatenttiaktiivisuusHuomioita
USAErittäin korkeaGillette, Oral‑B ja monet kosmetiikkalaitteiden valmistajat; paljon sekä teknisiä että design-patentteja.
RuotsiKeskitasoHyvinvointiin ja ihonhoitoon liittyviä laitteita ja ratkaisuja, mutta vähemmän globaalisti tunnettuja brändejä.
SuomiKeskitasoMuotoilupainotteisia tuotteita, joissa korostuvat käytettävyys ja estetiikka; design-suojan merkitys suuri.

6. Keittiö- ja ruokailutuotteet

Sisältö: Astiat, keittiövälineet, ruoanvalmistuslaitteet ja tarjoilutuotteet. Usein design-painotteisia, mutta myös käytännön toiminnallisuuteen liittyviä keksintöjä.

MaaPatenttiaktiivisuusHuomioita
USAKorkeaNinja, KitchenAid, Instant Brands ja muut; yhdistelmä teknisiä ja design-painotteisia patentteja.
RuotsiKeskitasoIKEA hyödyntää laajasti muotoilu- ja toiminnallisuuspatentteja sekä malleja.
SuomiKeskitasoFiskars, Iittala ja muut brändit; vahva muotoilu- ja käyttöliittymäpainotus, paljon design-suojaa.

Yhteenveto: Suomi – Ruotsi – USA kulutustuotteissa

Alla oleva taulukko tiivistää suuntaa-antavasti patenttiaktiivisuuden tasot eri kulutustuotekategorioissa tähdillä (⭐ = matala, ⭐⭐ = keskitaso, ⭐⭐⭐ ja yli = korkea).

KategoriaUSARuotsiSuomi
Kulutuselektroniikka⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐
Kodinkoneet⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐
Urheilu- ja vapaa-aika⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐
Lasten tuotteet⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐
Hygienia- ja hyvinvointituotteet⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐
Keittiö- ja ruokailutuotteet⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐