#Q&A

1) Mitkä ovat suomalaisen innovaatio- ja keksintötoiminnan suurimmat haasteet?

Suurimmat haasteet ovat varhaisen vaiheen rahoitus ja se, että kustannukset (protot, testaus, suojaus) kasaantuvat heti alkuun, jolloin yksityishenkilön on vaikea ottaa riskiä. Toinen iso haaste on oikeanlaisen, ammattitaitoisen ja puolueettoman avun löytäminen: moni ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, ja väärä ensikontakti voi ohjata koko hankkeen pitkäksi aikaa väärälle polulle. Lisäksi järjestelmä on usein yrityslähtöinen (Y-tunnusvaatimukset), ja byrokratia sekä neuvonnan “liiketoiminta ensin” -painotus voivat sivuuttaa itse keksinnön erityispiirteet.

2) Miten kansalaisaloite pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin?

Aloite rakentaa matalan kynnyksen, luotettavan “ensimmäisen oven”: selkeä paikka, josta keksijä saa oikean suuntaista neuvontaa ja polun ideasta eteenpäin. Tavoite on tehdä etenemisestä hallittua ja vaiheittaista: varhainen palaute nopeasti, jotta suunta korjautuu ajoissa. Lisäksi yhteiskunnan rooli nähdään aktiivisena sijoittajana/mahdollistajana: julkinen panos auttaisi lupaavimpia keksintöjä alkuun ja toimisi esimerkkinä, joka houkuttelee myös yrityksiä ja muita rahoittajia mukaan myöhemmässä vaiheessa.

3) Mitkä ovat Hollannin mallin merkittävimmät edut innovaattoreille?

Hollannin mallin etu on selkeä ja ymmärrettävä polku ideasta eteenpäin: tuki on järjestelmällistä ja auttaa keksijää etenemään varhaisesta vaiheesta kohti kaupallistamista. Keskeistä on myös se, että keksijä voi edetä hallitusti – ei “hyppäystä tyhjän päälle” – ja saa tukea oikeaan aikaan, jotta päätökset (suunta, suojaus, kumppanit) syntyvät oikeilla perusteilla.

4) Mikä inspiroi ryhmäänne käynnistämään kansalaisaloitteen?

Inspiraationa on aito huoli siitä, että Suomessa on paljon osaamista ja hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta järjestelmä ei saa sitä riittävän tehokkaasti käyttöön. Taustalla on myös kokemus siitä, miten helposti keksijä voi saada väärää neuvontaa ja ajautua “kiviseinä kerrallaan” -polulle, joka lannistaa – jopa silloin, kun keksintö on saanut hyvää palautetta. Tämä konkretisoi tarpeen paremmalle, keksijälähtöiselle tukimallille.

5) Kuinka merkittävänä pidätte aloitteen herättämää julkista keskustelua keksintötoiminnasta?

Pidämme sitä erittäin merkittävänä. Jo keskustelun avaaminen voi parantaa tilannetta: se tuo näkyviin nykyiset esteet, nostaa esiin vaihtoehtoisia malleja ja voi synnyttää uusia ratkaisuja myös aloitteen “aikaikkunan” jälkeen. Tavoite on, että keskustelu johtaa konkreettisiin parannuksiin keksijöiden polulla ja siihen, miten yhteiskunta osallistuu innovaatioiden syntyyn.

Teksti: Jorma Leitzinger ja Seppo Weckman