#työllistämien

  • Uusi valtakunnallinen malli tähtää läpimurtoinnovaatioihin – pienellä julkisella panoksella merkittävä talousvaikutus

    Suomeen esitetään uutta valtakunnallista ideoiden kehitys- ja rahoitusmallia, jonka tavoitteena on muuttaa suuri määrä varhaisia keksintöideoita harvoiksi, mutta vaikuttaviksi kaupallisiksi innovaatioiksi. Malli perustuu portaittaiseen etenemiseen, jossa ideat arvioidaan ja tuetaan systemaattisesti alusta pilotointiin asti.

    Lähtökohtana on matalan kynnyksen idean arviointi, jota seuraavat asiantuntijapohjainen karsinta, uutuustutkimus, suojaus, kehitystyö ja lopulta pilotointi yhteistyökumppaneiden kanssa. Malli on jatkokehitetty suomalainen versio kansainvälisesti tunnetuista käytännöistä, ja se keskittyy erityisesti suojattaviin, patentoitaviin keksintöihin.

    Arvioiden mukaan vuosittain noin 3 000 ideaa voisi tulla mallin piiriin. Näistä portaittainen karsinta johtaisi 3–8 kaupallisesti merkittävään innovaatioon, joilla olisi kansantaloudellista vaikutusta. Mallin vuosittainen rahoitustarve olisi arviolta 6–10 miljoonaa euroa.

    – Kyse on hyvin pienestä julkisesta panostuksesta suhteessa mahdollisiin tuottoihin. Jo kahdeksan onnistunutta innovaatiota voisi tarkoittaa noin 80 miljoonan euron talousvaikutusta Suomeen, mallin valmistelussa mukana olleet kansalaisaloitteen jäsenet toteavat.

    Keskeinen ero nykytilanteeseen on varhaisen vaiheen tuki. Mallissa keksijää ei pakoteta perustamaan yritystä liian aikaisin eikä luopumaan oikeuksistaan. Lisäksi painotetaan taloudellista työrauhaa: lupaavissa vaiheissa keksijälle mahdollistetaan kohtuullinen työskentelyapuraha, jotta kehitystyö ei pysähdy toimeentulon puutteeseen.

    Mallissa korostuu myös valtakunnallisesti tasalaatuinen asiantuntijatyö. Hajanaisten ja alueellisesti vaihtelevien palveluiden sijaan tavoitteena on ammattimainen, keskitetty asiantuntijatiimi, joka palvelee useita hankkeita rinnakkain.

    Rahoitus voitaisiin kytkeä osaksi nykyistä innovaatiopolitiikkaa, esimerkiksi Business Finlandin kokonaisuutta. Malli toimisi samalla esivaiheena laajemmalle yksityiselle ja julkiselle rahoitukselle, kun lupaavimmat hankkeet etenevät.

    Ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, että Suomi tarvitsee nykyistä enemmän rohkeita, mutta hallitusti toteutettuja kokeiluja, joissa epäonnistuminen ei ole stigma, mutta onnistumiselle luodaan todelliset edellytykset.

    Järjestämme aiheesta webinaarin ma 9.2.2026 klo 19-20. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ennakkokysymykset webinaariin marika.viherlaiho@gmail.com

  • Etsin kokeneempia hankeihmisiä allokoimaan työtoiminnasta työvoimaksi 

    Etsin kokeneempia hankeihmisiä allokoimaan työtoiminnasta työvoimaksi 

    Ehdotan osatyökykyisten valjastamista kansankeksijöiden ja tekniikan tohtoreiden projekteihin. Ne jäävät joskus pilottiin ja joskus suuntaavat vientiin. 

    Eurostatin tilasto.

    Suomen työllisyystilanne ei johdu liian harvalukuisista yrityksistä; meillä on niitä 0,079 per henkilö ja koko EU:ssa 0,073. Palkkaamistamme säännöstellään, kuten kuva vihjaa. Vain Suomessa uusi yritys työllistää keskimäärin alle yhden ihmisen.

    Työmarkkinoilla kelpaavat onnekkaat eivät välttämättä halua tuettujen luovan todellista, kilpailevaa arvoa. Pellepelottomat tarjoavat kiertotien, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä.

    Moni ei täten nuukailisi kumminkaan puolin. Pajat on myös otettava mukaan. Ylös skaalaaminen ja ramppaaminen ovat asioita, joihin tarvitaan muitakin. 

    Hankkeeni toinen pilari on kuntien ilmastotavoitteiden kirittäminen. Muuten istuttamatta jäävät taimet, peltojen sidonta kohti 0,4 prosenttia globaalia lisää, tai tukkien upottaminen pinnan alaista yhteyttämistä edistäen, riittävät yksin tarpeeksi laajasti sovellettuna.

    Antti Kuningas
    ympäristö/strategia/työ-ekonomisti
    antti.kuningas@europe.com