Kirjoittaja: Keskustelu Ideatalous

  • Kansalaisaloitteen Q & A

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    1) Mitkä ovat suomalaisen innovaatio- ja keksintötoiminnan suurimmat haasteet?

    Suurimmat haasteet ovat varhaisen vaiheen rahoitus ja se, että kustannukset (protot, testaus, suojaus) kasaantuvat heti alkuun, jolloin yksityishenkilön on vaikea ottaa riskiä. Toinen iso haaste on oikeanlaisen, ammattitaitoisen ja puolueettoman avun löytäminen: moni ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, ja väärä ensikontakti voi ohjata koko hankkeen pitkäksi aikaa väärälle polulle. Lisäksi järjestelmä on usein yrityslähtöinen (Y-tunnusvaatimukset), ja byrokratia sekä neuvonnan “liiketoiminta ensin” -painotus voivat sivuuttaa itse keksinnön erityispiirteet.

    2) Miten kansalaisaloite pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin?

    Aloite rakentaa matalan kynnyksen, luotettavan “ensimmäisen oven”: selkeä paikka, josta keksijä saa oikean suuntaista neuvontaa ja polun ideasta eteenpäin. Tavoite on tehdä etenemisestä hallittua ja vaiheittaista: varhainen palaute nopeasti, jotta suunta korjautuu ajoissa. Lisäksi yhteiskunnan rooli nähdään aktiivisena sijoittajana/mahdollistajana: julkinen panos auttaisi lupaavimpia keksintöjä alkuun ja toimisi esimerkkinä, joka houkuttelee myös yrityksiä ja muita rahoittajia mukaan myöhemmässä vaiheessa.

    3) Mitkä ovat Hollannin mallin merkittävimmät edut innovaattoreille?

    Hollannin mallin etu on selkeä ja ymmärrettävä polku ideasta eteenpäin: tuki on järjestelmällistä ja auttaa keksijää etenemään varhaisesta vaiheesta kohti kaupallistamista. Keskeistä on myös se, että keksijä voi edetä hallitusti – ei “hyppäystä tyhjän päälle” – ja saa tukea oikeaan aikaan, jotta päätökset (suunta, suojaus, kumppanit) syntyvät oikeilla perusteilla.

    4) Mikä inspiroi ryhmäänne käynnistämään kansalaisaloitteen?

    Inspiraationa on aito huoli siitä, että Suomessa on paljon osaamista ja hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta järjestelmä ei saa sitä riittävän tehokkaasti käyttöön. Taustalla on myös kokemus siitä, miten helposti keksijä voi saada väärää neuvontaa ja ajautua “kiviseinä kerrallaan” -polulle, joka lannistaa – jopa silloin, kun keksintö on saanut hyvää palautetta. Tämä konkretisoi tarpeen paremmalle, keksijälähtöiselle tukimallille.

    5) Kuinka merkittävänä pidätte aloitteen herättämää julkista keskustelua keksintötoiminnasta?

    Pidämme sitä erittäin merkittävänä. Jo keskustelun avaaminen voi parantaa tilannetta: se tuo näkyviin nykyiset esteet, nostaa esiin vaihtoehtoisia malleja ja voi synnyttää uusia ratkaisuja myös aloitteen “aikaikkunan” jälkeen. Tavoite on, että keskustelu johtaa konkreettisiin parannuksiin keksijöiden polulla ja siihen, miten yhteiskunta osallistuu innovaatioiden syntyyn.

    Teksti: Jorma Leitzinger ja Seppo Weckman

  • Miksi naurettavat

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Monica Jalonen
    Kamon Oy
    LinkedIn

    Miksi ideat, joille aluksi nauretaan onnistuvat?

    Olen nähnyt omassa työssäni kerta toisensa jälkeen, miten ideat, jotka aluksi tuntuvat hulluilta ja joille nauretaan, kantavat pisimmälle.

    Miten nämä ideat sitten voivat kehittyä kaupalliseksi menestykseksi:

    Tunnista lupaavat ideat nopeasti

    Uskalla olla rehellinen, äläkä rakastu liikaa omaan ideaasi. Taito on ymmärtää, milloin jatkaa ja milloin päästää irti, jotta vapautuu tilaa uusille mahdollisuuksille.

    Hio ideat tuotteiksi ja palveluiksi

    Hio ideat tuotteiksi ja palveluiksi, jotka oikeasti koskettavat kohderyhmän tarpeita. Todelliset oivallukset syntyvät siellä, missä asiakkaiden tarpeet ja haasteet kohtaavat. Älä perusta päätöksiä oletusten varaan, vaan ota kohderyhmä aktiivisesti mukaan kehitystyöhön.

    Hyvä idea voi syntyä missä vain

    Hyvä idea voi syntyä missä vain ja usein se perustuu jo olemassa olevaan. Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Mutta kehittää pitää, sillä kopiointi ei kanna pitkälle. Tärkeintä on löytää oman idean kilpailuetu: mikä tekee siitä ainutlaatuisen ja miksi asiakkaat valitsisivat sen eivätkä kilpailijaa?

    Katso rohkeasti myös oman toimialan ulkopuolelle

    Uudet ratkaisut löytyvät harvoin tutuista paikoista tai suoralta kilpailijalta. Inspiraatio syntyy, kun näkee, miten toiset toimialat ratkaisevat omat haasteensa ja oivaltaa, miten sitä voisi hyödyntää omassa liiketoiminnassa.

    Epäonnistumiset ovat osa matkaa menestykseen

    Ne eivät tarkoita, että idea olisi huono vaan ne kertovat, että uskalletaan kokeilla. Juuri silloin jalostuvat ideat, jotka kantavat pisimmälle.

    Priorisoi ja johda ideaa eteenpäin

    Menestys ei synny pelkästään pitkästä listasta ideoita, vaan määrätietoisesta työstä: arvoidaan sekä valitaan parhaat ideat jatkoon, kehitetään niitä systemaattisesti, pidetään fokus kirkkaana, jotta syntyy kaupallinen menestys.

    “Menestyksekäs innovaatio ei synny sattumalta. Se syntyy, kun uskaltaa katsoa tuttuja asioita uusin silmin — rohkeasti ja uteliaasti. Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri antaa rohkeille ideoille tilaa kasvaa ja kehittyä.”❤️

  • RR Bridgeworks

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    RR Bridgeworks auttaa keksijöitä viemään ideat markkinoille

    Kesän alussa perustimme RR Bridgeworks Oy:n auttamaan keksijöitä heidän ideoidensa kehittämisessä, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Lähtökohtamme on selkeä: keksinnön on oltava teollisesti valmistettavissa ja myytävissä kaupalliseen hintaan. Lyhyt periaate pitää sisällään paljon työtä, jotta jokainen sana toteutuu käytännössä. Lisäksi markkinoilla on oltava todellinen tarve, johon keksintö vastaa.

    Kaikkia hyviä keksintöjä ei kuitenkaan ole tarkoitettu teolliseen valmistukseen. Monet oivallukset liittyvät ohjelmistoihin, sovelluksiin ja palveluihin, ja niiden kehittämiseen tarjoamme myös apuamme.

    Miten toimimme käytännössä?

    Toimimme niin sanotulla hikityöperiaatteella. Emme veloita tunti- tai projektipohjaista palkkiota, vaan sovimme keksijän kanssa yhteistyön alussa, minkä suuruinen osuus mahdollisesta tulevasta tuotosta kuuluu yrityksellemme.

    Sopimuksen teon yhteydessä perimme 200 euron kirjaamismaksun. Se kattaa työn ja ulkopuoliset palvelut, joita tarvitaan, jotta keksintö saadaan esittelykuntoon. Lisäksi sovimme, mitä konkreettisia tuloksia meidän on saavutettava ennen kuin olemme oikeutettuja toiseen, 300 euron suuruiseen erään aloitusmaksustamme. Yksityishenkilöillä arvonlisävero sisältyy näihin summiin.

    Esimerkki toiminnastamme

    Erään tulevan yhteistyökumppanimme kanssa valmistelimme ensimmäistä varsinaista tapaamista kartoittamalla Suomessa toimivia potentiaalisia ostajia ja hyödyntäjiä heidän keksinnölleen. Tuote on tarkoitus myydä aluksi vain yhden tai kahden kappaleen erissä, joten jakelukanava on poikkeuksellinen. Tämän vuoksi listasimme yli sata potentiaalista asiakasta yrityksen käyttöön. Tuote on lanseerausvaiheessa, ja siksi ensimmäiset käyttäjät on järkevää valita lähialueilta.Etusivu – RR Bridgeworks Oy

    Potentiaalisten asiakkaiden, jakelijoiden ja valmistajien etsiminen sekä sopivimpien yhteistyökumppaneiden valinta on keskeinen osa toimintaamme. Toimimme yhteydenottajana ja sillanrakentajana näiden tahojen välillä.

    Sekä keksijät että keksintöjen mahdolliset jatkokäyttäjät ovat arvostaneet työtämme ja kokeneet yhteistyön kanssamme hyödylliseksi.

    Ota yhteyttä ja vie ideasi eteenpäin

    Jos sinulla on keksintö tai idea, joka kaipaa tukea matkalla kohti markkinoita, RR Bridgeworks auttaa sinua löytämään oikeat kumppanit ja rakentamaan toimivan reitin kaupallistamiseen.

    Ota yhteyttä RR Bridgeworksiin – tehdään yhdessä ideastasi menestys.

    RR Bridgeworks Oy

    Reino Välilä

  • Tarvitsemme työn tekemiseen uusia innovaatioita

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Moni meistä keksii monenlaisia uusia ideoita, mutta tuleeko monikaan ajatelleeksi, että kaikki uudet ideat ovat pieniä keksintöjä? Elämämme muuttuu koko ajan, uusia ideoita ja keksintöjä tarvitaan elämämme helpottamiseksi. Yksi tärkeä kohde, mihin uusia ideoita tarvittaisiin, on työn tekeminen. Nyt aivan kuin vaivihkaa olemme siirtyneet  kuntouttavaan työtoimintaan, mutta ihmiset eivät saa siitä kunnon korvausta.

    Olenpa kuullut, että kuntouttavasta työtoiminnasta on saanut jopa sairaslomaa mielenterveydellisistä syistä, silloin on jossain jotain ja pahasti pielessä. Mihin tämä johtaa? Nyt olisi kullanarvoiset innovaatiot,  ideat ja keksinnöt todella tarpeen! Ei ole oikein tarjota näille ihmisille ainoaksi avuksi mieltä stimuloivia psyykelääkkeitä ja jättää heitä sairasloman turvin lääkittynä koteihinsa, jos kuntouttava työtoimintakaan ei anna sitä mielekkyyttä elämään, jota he elämäänsä etsivät.

    He tarvitsevat työtä, josta he voisivat  kokea merkityksellisyyttä ja iloa. Nämä monesti lahjakkaat ja taiteelliset ihmiset on pakotettu tekemään jotain sellaista kuntouttavaa työtä, mikä ei vie näitä ihmisiä elämässään eteenpäin. Miksi näiden ihmisten luova, taiteellinen ja rikas mielikuvitus tuhotaan lääkkeillä, jolloin ihmiset turtuvat ja jäävät yhä enemmän yksin koteihinsa. Me tiedämme mielenterveysongelmien koko ajan yhä lisääntyvän.

    Ongelman ydin ei ole näissä ihmisissä, vaan kankeassa ja varsin joustamattomassa järjestelmässämme. Järjestelmä joka unohtaa nämä kaukonäköiset ja eteenpäin katsovat ihmiset, ihmiset , joilla olisi mahdollisuus luoda uudenlaisia työpaikkoja näköalattomaan, ahdasmieliseen ja pysähtyneeseen työn tekemisen politiikkaan.

    Me tarvitsemme sirkustaiteilijoita, taidemaalareita, käsityöläisiä, kirjailijoita, musiikin tekijöitä, suutareita, ompelijoita, ihmisiä, jotka nauttivat työstä ja sen tekemisestä. Mutta ennen kaikkea me tarvitsemme keksijöitä, uuden elämäntavan  luojia. Lyhyesti sanottuna,  me tarvitsemme aineetonta, hyvää tekevää työn ja sen tekemisen kulttuuria. 

    Birgitta Wulf
    Eläkkeellä oleva mielenterveyshoitaja
    Roskisnallehahmon luoja

  • Oivallus – kaiken alku

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Oivallus. Isolla O:lla. Se ei ole pelkkä idea, vaan hetki, jolloin jokin muuttuu. Kun aivot ja sydän yhdistyvät, syntyy jotain uutta – jotain, mitä ei voi pakottaa, tilata tai ulkoistaa. Oivallus on inhimillinen. Se on yksilön sisäinen kipinä, joka sytyttää muutoksen.

    Yritykset, yhteisöt ja tiimit voivat kehittää oivallusta eteenpäin. Ne voivat jalostaa, testata, toteuttaa ja skaalata. Mutta ne eivät voi synnyttää sitä. Oivallus syntyy ihmisessä – usein hiljaisuudessa, joskus kaaoksessa, mutta aina jossain syvällä.

    Mistä Oivallus syntyy?

    • Aivoista, kun logiikka kohtaa intuition.
    • Sydämestä, kun merkitys ylittää pelkän toiminnan.
    • Kokemuksesta, kun vanha tieto saa uuden muodon.
    • Rohkeudesta, kun uskaltaa ajatella toisin.

    Oivallus ei ole tietoinen prosessi – se on alku prosessille ja juuri siksi se on niin arvokas.

    Mitä tapahtuu Oivalluksen jälkeen?

    Kun Oivallus on syntynyt, se tarvitsee ympäristön kasvaakseen. Tarvitaan kuuntelua, kokeilua ja kehittämistä. Tarvitaan yhteisö, joka ei tukahduta vaan tukee. Tarvitaan tietysti myös alkuvaiheen rahoitusta, joka tällä hetkellä puuttuu. Yritykset ja yhteisöt voivat olla mahdollistajia, mutta niille pitää visioida kuinka Oivallus muuttaa tulevaisuutta. Olemme menosa kohti ideataloutta!

    Siksi meidän pitää luoda tilaa Oivalluksille. Antaa ihmisille lupa ajatella, tuntea ja yhdistää ne käytäntöön.

    Miksi tämä on tärkeää?

    Koska maailma muuttuu Oivallus kerrallaan. Jokainen suuri innovaatio, taideteos, ratkaisu tai liike on alkanut yhdestä ihmisestä, yhdestä hetkestä, yhdestä Oivalluksesta.

    Me uskomme Oivalluksen voimaan. Siksi emme etsi vain ideoita – vaan myös ihmisiä, jotka uskaltavat oivaltaa. Oivaltaminen tuottaa myös mielihyvää – myös oivalluksen eteenpäin vienti, vaikka se voi tuntua joskus tuskaiseltakin. Siis Oivallus isolla O:lla.

    Luo mahdollisuus viedä Oivalluksia eteenpäin

    Allekirjoita kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15769

  • Ideatalous on uuden ajattelutapamme elinehto

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    Olemme jo pitkään huomanneet työttömyyslukujemme nousevan, sillä yksinkertaisesti työpaikkoja ei kaikille riitä. Meillä on kuitenkin  ihmisiä joilla on luovia keinoja  monenlaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

    Sellainen idea on itsellänikin, mutta nykyinen kapea-alaisesti katsova työlainsäädäntömme kaikkine byrokraattisine velvoitteineen ei anna tarpeeksi tilaa luovalle ja innovatiiviselle toiminnalle ja ajattelulle.

    Hollannissa on kehitelty malli, jossa jokaisen keksijän on mahdollista saada valtion rahaa ideansa kehittämiseen ja edistämiseen. Suomeenkin tarvitsisimme ehdottomasti tällaisen mallin, sillä niin monella meistä on ideoita siitä, miten voisimme lisätä yhteistä hyvinvointiamme. 

    Me tarvitsemme ehdottomasti uudenlaista ajattelua esimerkiksi taiteen, kulttuurin  ja musiikin edistämiseksi.  On myös huomioitava, että meillä on paljon keksijänaisia, joiden kehittämiä innovaatioita ja keksintöjä ei arvosteta tarpeeksi.

    Me kaikki tiedämme ja näemme maailman muuttuvan silmiemme edessä  yhä kiihtyvällä tahdilla. Meidän on muutettava nykyistä tapaamme elää, kokea ja nähdä asioita. Me tarvitsemme yhä lisääntyvässä määrin elävää  kulttuuria ja henkistä  hyvinvointia.

    Meidän on aika siirtyä teollisesta tietoyhteiskunnasta innovatiivisen ja aineettoman talouden aikakauteen. Tavarat, joita olemme ympärillemme luoneet, eivät enää tuo sitä lohtua, iloa ja hyvää mieltä, joita kulttuuri ja taide meille tarjoavat.

    Meillä on mahdollisuus ja myös oikeus elää henkisesti monin tavoin rikkaampaa elämää kuin me nyt elämme. Eläköön idearikas talous ja ihmisten kokonaisvaltainen  hyvinvointi!

    Ehkä me uskaltaisimme tehdä tänne lapsiakin, jos meillä olisi mahdollisuus kokea enemmän elämäniloa ympärillämme. Ideataloudesta, keksijyydestä ja sen toiminnasta on tehty myös kansalaisaloite, jonka toivon jokaisen lukevan ja allekirjoittavan. 

    Birgitta Wulf

    Sosiaalisen innovaation kehittäjä –  Roskisnallehahmon luoja