Suomeen esitetään uutta valtakunnallista ideoiden kehitys- ja rahoitusmallia, jonka tavoitteena on muuttaa suuri määrä varhaisia keksintöideoita harvoiksi, mutta vaikuttaviksi kaupallisiksi innovaatioiksi. Malli perustuu portaittaiseen etenemiseen, jossa ideat arvioidaan ja tuetaan systemaattisesti alusta pilotointiin asti.

Lähtökohtana on matalan kynnyksen idean arviointi, jota seuraavat asiantuntijapohjainen karsinta, uutuustutkimus, suojaus, kehitystyö ja lopulta pilotointi yhteistyökumppaneiden kanssa. Malli on jatkokehitetty suomalainen versio kansainvälisesti tunnetuista käytännöistä, ja se keskittyy erityisesti suojattaviin, patentoitaviin keksintöihin.

Arvioiden mukaan vuosittain noin 3 000 ideaa voisi tulla mallin piiriin. Näistä portaittainen karsinta johtaisi 3–8 kaupallisesti merkittävään innovaatioon, joilla olisi kansantaloudellista vaikutusta. Mallin vuosittainen rahoitustarve olisi arviolta 6–10 miljoonaa euroa.

– Kyse on hyvin pienestä julkisesta panostuksesta suhteessa mahdollisiin tuottoihin. Jo kahdeksan onnistunutta innovaatiota voisi tarkoittaa noin 80 miljoonan euron talousvaikutusta Suomeen, mallin valmistelussa mukana olleet kansalaisaloitteen jäsenet toteavat.

Keskeinen ero nykytilanteeseen on varhaisen vaiheen tuki. Mallissa keksijää ei pakoteta perustamaan yritystä liian aikaisin eikä luopumaan oikeuksistaan. Lisäksi painotetaan taloudellista työrauhaa: lupaavissa vaiheissa keksijälle mahdollistetaan kohtuullinen työskentelyapuraha, jotta kehitystyö ei pysähdy toimeentulon puutteeseen.

Mallissa korostuu myös valtakunnallisesti tasalaatuinen asiantuntijatyö. Hajanaisten ja alueellisesti vaihtelevien palveluiden sijaan tavoitteena on ammattimainen, keskitetty asiantuntijatiimi, joka palvelee useita hankkeita rinnakkain.

Rahoitus voitaisiin kytkeä osaksi nykyistä innovaatiopolitiikkaa, esimerkiksi Business Finlandin kokonaisuutta. Malli toimisi samalla esivaiheena laajemmalle yksityiselle ja julkiselle rahoitukselle, kun lupaavimmat hankkeet etenevät.

Ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, että Suomi tarvitsee nykyistä enemmän rohkeita, mutta hallitusti toteutettuja kokeiluja, joissa epäonnistuminen ei ole stigma, mutta onnistumiselle luodaan todelliset edellytykset.

Järjestämme aiheesta webinaarin ma 9.2.2026 klo 19-20. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ennakkokysymykset webinaariin marika.viherlaiho@gmail.com

Samankaltaiset artikkelit

  • Kansalaisaloitteen Q & A

    TekijäKeskustelu Ideatalous

    1) Mitkä ovat suomalaisen innovaatio- ja keksintötoiminnan suurimmat haasteet?

    Suurimmat haasteet ovat varhaisen vaiheen rahoitus ja se, että kustannukset (protot, testaus, suojaus) kasaantuvat heti alkuun, jolloin yksityishenkilön on vaikea ottaa riskiä. Toinen iso haaste on oikeanlaisen, ammattitaitoisen ja puolueettoman avun löytäminen: moni ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, ja väärä ensikontakti voi ohjata koko hankkeen pitkäksi aikaa väärälle polulle. Lisäksi järjestelmä on usein yrityslähtöinen (Y-tunnusvaatimukset), ja byrokratia sekä neuvonnan “liiketoiminta ensin” -painotus voivat sivuuttaa itse keksinnön erityispiirteet.

    2) Miten kansalaisaloite pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin?

    Aloite rakentaa matalan kynnyksen, luotettavan “ensimmäisen oven”: selkeä paikka, josta keksijä saa oikean suuntaista neuvontaa ja polun ideasta eteenpäin. Tavoite on tehdä etenemisestä hallittua ja vaiheittaista: varhainen palaute nopeasti, jotta suunta korjautuu ajoissa. Lisäksi yhteiskunnan rooli nähdään aktiivisena sijoittajana/mahdollistajana: julkinen panos auttaisi lupaavimpia keksintöjä alkuun ja toimisi esimerkkinä, joka houkuttelee myös yrityksiä ja muita rahoittajia mukaan myöhemmässä vaiheessa.

    3) Mitkä ovat Hollannin mallin merkittävimmät edut innovaattoreille?

    Hollannin mallin etu on selkeä ja ymmärrettävä polku ideasta eteenpäin: tuki on järjestelmällistä ja auttaa keksijää etenemään varhaisesta vaiheesta kohti kaupallistamista. Keskeistä on myös se, että keksijä voi edetä hallitusti – ei “hyppäystä tyhjän päälle” – ja saa tukea oikeaan aikaan, jotta päätökset (suunta, suojaus, kumppanit) syntyvät oikeilla perusteilla.

    4) Mikä inspiroi ryhmäänne käynnistämään kansalaisaloitteen?

    Inspiraationa on aito huoli siitä, että Suomessa on paljon osaamista ja hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta järjestelmä ei saa sitä riittävän tehokkaasti käyttöön. Taustalla on myös kokemus siitä, miten helposti keksijä voi saada väärää neuvontaa ja ajautua “kiviseinä kerrallaan” -polulle, joka lannistaa – jopa silloin, kun keksintö on saanut hyvää palautetta. Tämä konkretisoi tarpeen paremmalle, keksijälähtöiselle tukimallille.

    5) Kuinka merkittävänä pidätte aloitteen herättämää julkista keskustelua keksintötoiminnasta?

    Pidämme sitä erittäin merkittävänä. Jo keskustelun avaaminen voi parantaa tilannetta: se tuo näkyviin nykyiset esteet, nostaa esiin vaihtoehtoisia malleja ja voi synnyttää uusia ratkaisuja myös aloitteen “aikaikkunan” jälkeen. Tavoite on, että keskustelu johtaa konkreettisiin parannuksiin keksijöiden polulla ja siihen, miten yhteiskunta osallistuu innovaatioiden syntyyn.

    Teksti: Jorma Leitzinger ja Seppo Weckman

  • Puhe: Arvoisa yleisö, hyvä eduskunnan väki,

    TekijäMarika Viherlaiho

    Tänään me seisomme tässä Eduskuntatalon portailla, koska meillä on yhteinen huoli, mutta myös yhteinen toivo. Suomea, kuten koko Eurooppaa, varjostaa taantuma. Työttömyys kasvaa, kasvu sakkaa ja huoli tulevasta painaa monen mieltä. Mutta yksi asia ei ole hävinnyt mihinkään:
    suomalaisten kyky keksiä.

    Meidän vahvuutemme on aina ollut kyky nähdä mahdollisuus siellä, missä muut eivät vielä näe mitään. Se kyky syntyy keittiönpöydillä, autotallien työpisteissä, kahvipöytien keskusteluissa ja hiljaisina iltoina, kun joku miettii: “Tämän voisi tehdä paremmin.”

    Mutta samalla kun patentteja haetaan enemmän kuin koskaan, yksittäisen suomalaisen keksijän mahdollisuudet ovat kaventuneet. Yksityiskeksijöiden osuus patenteista on pudonnut neljästäkymmenestä  prosentista seitsemään. Se tarkoittaa yhtä asiaa: potentiaalia jää käyttämättä. Ja juuri nyt meillä ei ole varaa hukata yhtäkään hyvää ideaa. Siksi olemme tehneet kansalaisaloitteen. Aloitteen, joka palauttaa mahdollisuuden keksiä ei vain yrityksille, ei vain isoille toimijoille, vaan jokaiselle suomalaiselle.

    Aloitteen ydin on yksinkertainen: Kun keksijä saa mahdollisuuden, siitä hyötyy koko Suomi.

    • Innovaatioapuraha antaa alkusysäyksen ilman pakkoa perustaa yritystä.
    • Työskentelytuki mahdollistaa sen, ettei idean kehittäminen ole vain harvojen etuoikeus.
    • Neuvontaverkosto auttaa suojaamaan ja kaupallistamaan ideat, jotta ne eivät jää laatikoihin pölyttymään.
    • Arviointielin varmistaa, että tuki menee oikeille ihmisille.

    Tämä ei ole kustannus, tämä on investointi.


    Alankomaiden valtion ja sen innovaatiopolitiikan toimijoiden tuotekehityspanostusten tuotto oli kaksinkertainen tai jopa kolminkertainen ja he onnistuivat nostamaan myönnettyjen patenttien määrän yli 1700 prosenttia vuosien 1994 ja 2023 välisenä aikana. Suomi kulki samaan aikaan toiseen suuntaan. Mutta suunnan voi aina muuttaa.

    Taantumasta ei nousta vain säästämällä, taantumasta noustaan luomalla uutta. Työttömyyttä ei korjata paperilla, vaan mahdollistamalla ihmisille tekemistä, rakentamista ja kehittämistä.
    Kun yksi keksijä onnistuu, se työllistää ensin itsensä, usein myös lähipiirinsä ja parhaimmillaan kokonaisen toimialan.

    Tämä aloite ei sido Suomea menneisyyteen, se avaa oven tulevaisuuteen. Se palauttaa oikeuden hyödyntää oma idea. Oikeuden osallistua. Oikeuden rakentaa tätä maata omalla osaamisellaan. Meillä ei ole pulaa luovuudesta. Meillä on ollut pulaa mahdollisuuksista. Tämä aloite korjaa sen.

    Siksi pyydämme: tule mukaan, allekirjoita ja jaa eteenpäin. Kerro, että suomalaiset ideat ansaitsevat tukea, erityisesti nyt, kun Suomi etsii uutta suuntaa. Yhdessä voimme rakentaa maan, jossa innovaatio ei ole vain suurten yritysten etuoikeus, vaan osa jokaisen ihmisen mahdollisuutta osallistua Suomen tulevaisuuteen.

    Oikeus oman idean hyödyntämiseen on jokaisen ihmisoikeus! 

  • Etsin kokeneempia hankeihmisiä allokoimaan työtoiminnasta työvoimaksi 

    TekijäMarika Viherlaiho

    Etsin kokeneempia hankeihmisiä allokoimaan työtoiminnasta työvoimaksi 

    Ehdotan osatyökykyisten valjastamista kansankeksijöiden ja tekniikan tohtoreiden projekteihin. Ne jäävät joskus pilottiin ja joskus suuntaavat vientiin. 

    Eurostatin tilasto.

    Suomen työllisyystilanne ei johdu liian harvalukuisista yrityksistä; meillä on niitä 0,079 per henkilö ja koko EU:ssa 0,073. Palkkaamistamme säännöstellään, kuten kuva vihjaa. Vain Suomessa uusi yritys työllistää keskimäärin alle yhden ihmisen.

    Työmarkkinoilla kelpaavat onnekkaat eivät välttämättä halua tuettujen luovan todellista, kilpailevaa arvoa. Pellepelottomat tarjoavat kiertotien, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä.

    Moni ei täten nuukailisi kumminkaan puolin. Pajat on myös otettava mukaan. Ylös skaalaaminen ja ramppaaminen ovat asioita, joihin tarvitaan muitakin. 

    Hankkeeni toinen pilari on kuntien ilmastotavoitteiden kirittäminen. Muuten istuttamatta jäävät taimet, peltojen sidonta kohti 0,4 prosenttia globaalia lisää, tai tukkien upottaminen pinnan alaista yhteyttämistä edistäen, riittävät yksin tarpeeksi laajasti sovellettuna.

    Antti Kuningas
    ympäristö/strategia/työ-ekonomisti
    antti.kuningas@europe.com

  • Video: Oikeus oman idean hyödyntämiseen on jokaisen ihmisoikeus

    TekijäMarika Viherlaiho

    Menestystä innovaatioilla -seminaarissa 24.10.2025 Jere Nevalainen esitteli Kansalaisaloitteen yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta Hollannin mallin pohjalta.

    📊 Siinä missä Hollannissa yksityiskeksijöiden patenttien määrä on kasvanut yli 1 700 prosenttia vuodesta 1994, Suomessa määrä on laskenut 43 prosenttia. Samalla yksittäisen keksijän osuus kaikista patenteista on pudonnut 40 prosentista seitsemään prosenttiin.

    Aloite pyrkii palauttamaan mahdollisuuden keksiä myös ilman yritystaustaa.


    Se ehdottaa muun muassa
    💡 innovaatioapurahaa alkuvaiheen tukeen
    🧰 työskentelytukea toimeentulon turvaksi
    📚 neuvontaverkostoa suojaamiseen ja kaupallistamiseen
    🔒 kevyttä patenttia idean nopeaan suojaamiseen

    Kun keksijä saa mahdollisuuden, siitä hyötyy koko Suomi.

    Video: https://drive.google.com/file/d/1g-S_lOf7BvfJ9qvTMkQShdfZi6S4YITh/view?usp=drive_link

    Diat: https://docs.google.com/presentation/d/1umAYYuPButuviRGlyGGoEptzloSnVCDR/edit?usp=drive_link&ouid=100988040134313871567&rtpof=true&sd=true

  • Podcast paljastaa, miten uteliaisuudesta syntyy keksintö

    TekijäMarika Viherlaiho

    Tässä Leitziger Oy:n podcastin jaksossa ääneen pääsee keksijä ja kehittäjä Jere Nevalainen, joka avaa käytännönläheisesti, mitä keksiminen todella on ja miksi kaikki alkaa uteliaisuudesta. Hän puhuu siitä, miten parhaat ideat syntyvät usein silloin, kun ei yritä väkisin keksiä mitään. Kun mieli saa vaeltaa ja alitajunta tekee työnsä, oivallukset voivat tulla kuin itsestään, usein arkisten havaintojen tai sattumien kautta.

    Nevalainen kertoo myös, miten ideasta siirrytään prototyyppiin ja käytäntöön. Hän kuvaa konkreettisesti, kuinka 3D-tulostus ja nopea kokeileminen mahdollistavat sen, että keksintöä voi kehittää pala kerrallaan. Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella heti. Tärkeintä on saada jotain näkyväksi, kokeilla ja oppia seuraavaa vaihetta varten. Tämä “rakentamalla oppiminen” on Jeren mukaan se, missä todellinen kehitys tapahtuu.

    Kolmas teema on ihmiset keksijän ympärillä. Nevalainen painottaa, että kukaan ei keksi tyhjiössä: tarvitaan mentoreita, keskustelua ja rohkeutta pyytää apua. Hän puhuu avoimesti myös rahoituksen ja tiimityön merkityksestä. Yksin tekeminen voi olla uuvuttavaa, mutta yhdessä ideat kasvavat ja jalostuvat nopeammin.

    Tämä jakso on inspiroiva muistutus siitä, että keksiminen ei ole vain tekniikkaa, vaan myös asennetta ja ajattelutapaa. Uteliaisuus, läsnäolo ja kyky tehdä pieniä kokeiluja voivat johtaa suuriin oivalluksiin – ja ehkä seuraava niistä on juuri sinun.

  • Innovaattorit ansaitsevat ministeriön, joka kuulee heitä

    TekijäMarika Viherlaiho

    Suomi tunnetaan koulutuksen ja teknologian maana. Meillä on ollut taito nostaa pienistäkin keksinnöistä maailmanluokan innovaatioita. Silti tämän päivän yksityiset keksijät kokevat usein jäävänsä yksin. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva keksintötoiminta ei ole useista pyynnöistä huolimatta saanut aikaan parannuksia keksijöiden asemaan. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri keksijöiden työ on monen uuden yrityksen ja menestystarinan lähtökohta.

    Yksityisten keksijöiden arki on vaikeaa: rahoitusta on hankala saada, neuvoja on tarjolla pirstaleisesti ja viranomaispolut tuntuvat monimutkaisilta. Moni luova idea jää pöytälaatikkoon, koska tekijä uupuu paperisotaan ennen kuin pääsee kunnolla alkuun. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulma painottaa ennen kaikkea kaupallistamista ja taloudellisia mittareita. Vaikka se on tärkeää, se ei yksin riitä tukemaan innovaatioprosessia, joka on monivaiheinen ja usein arvaamaton.

    Siksi on noussut esiin ajatus, pitäisikö innovaatiotoiminta siirtää kulttuuriministeriön alle. Ajatus voi kuulostaa radikaalilta, mutta tarkemmin katsottuna se ei ole lainkaan kaukaa haettu. Kulttuurin ja tieteen kentillä ymmärretään, mitä luova työ vaatii: aikaa, vapautta kokeilla ja epäonnistua sekä arvostusta, joka ei perustu vain taloudellisiin tuloksiin. Tämä näkökulma on juuri se, mitä yksityiset keksijät kaipaavat.

    Kun innovaatiota tarkastellaan pelkkänä talouden osana, sen arvo kaventuu. Todellisuudessa jokainen suuri keksintö on syntynyt luovuudesta ja rohkeudesta ajatella toisin. Innovaattori on lähempänä taiteilijaa kuin pörssiyhtiön toimitusjohtajaa. Taiteilijoille on olemassa apurahoja, residenssejä ja tukiverkostoja. Miksei myös yksityisille keksijöille voisi tarjota samanlaista tukea? Kulttuuriministeriön alla tämä olisi luontevaa.

    Ministeriöiden väliset rajat eivät saisi estää sitä, että innovaattorit saavat tarvitsemansa tuen. Jos nykyinen järjestelmä ei kuuntele yksityisiä keksijöitä, meidän on uskallettava etsiä uusia ratkaisuja. On aika nähdä keksijät paitsi talouden, myös kulttuurin ja luovan työn toimijoina. He rakentavat yhteiskuntaa samalla tavalla kuin taiteilijat, kirjailijat ja muusikot – luoden jotakin, mitä ei aiemmin ole ollut.

    Suomella ei ole varaa menettää lahjakkaita keksijöitä välinpitämättömyyden vuoksi. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa hallinnon rakenteita niin, että yksityisille keksijöille annetaan ministeriö, joka todella kuuntelee ja arvostaa heidän työtään.

    Ajatuksen äiti:
    Maila Hakala, keksintötoiminnan uranuurtaja, Quin Finland ry 

    Erkki Puumalainen, Suomen Luova Talous ry

    Yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta Hollannin mallin mukaisesti -kansalaisaloitteen perustajajäsenet https://www.ideatalous.fi